9.1.2014

Tuhon jälkeen

Minulla oli simpukankuoria iso pesuvadillinen: sinisiä, punaisia, valkoisia, ruskeita, vihreitä, isoja, pieniä, sileitä, röpöliäisiä, kierteisiä, piikikkäitä... Ne olivat esillä aika ajoin lasisella kerrosvadilla, kirkkaassa kristallimaljassa, pläkkipeltisessä vesivadissa tai kukkien keskelle sommiteltuna...

 

Kunnes komusin pimeänä iltapäivänä varastohyllyilläni ja kopsautin koko vadillisen omaan niskaani. Voi niitä helisiviä, murskaantuvia, askelten alla narisevia ääniä. Voi voi niitä sadatteluja, noitumisia ja ärräpäitä, mitä harmaantihkuinen piha sai kuullakseen varastoni hämärästä. 

Siinä menivät tunisialaiset, maltalaiset, egyptiläiset, israelilaiset, kreikkalaiset, italialaiset, espanjalaiset, thaimaalaiset, kanadalaiset, kuubalaiset, eestiläiset, latvialaiset, ukrainalaiset, puolalaiset, venäläiset, norjalaiset, ruotsalaiset, suomalaiset, portugalilaiset, ranskalaiset, amerikkalaiset ja irlantilaiset simpukankuoret häränpyllyä lattianrakoihin ja seinänvierustoihin. 

Itkuhan siinä pääsi. Aikani pillitettyäni otin harjan kauniiseen käteen ja siivosin tuhon jäljet. Muutama kuori oli kuin ihmeen kaupalla säilynyt ehjänä. Pelastin, mitä pelastettavissa oli:


Nyt kaikenmaailman simpukkani on liimattu sydämeksi. Simpukkasydän sai oivan paikan vedenhaltijattaren toisenlaisista rakennuspalikoista - ajopuista - tekemäni sydämen alta:

 

Siinä nuo veden hellimät, vuosien saatossa maailmalta kotiin kannetut muistojen palaset koristavat saunan eteistä. Niiden vetisestä elämästä muistuttaa enää puinen lohi, Vanhan herran isän veistämä leikkuulauta, sekä Papan merimiesarkku.  

Vanha rouva, tohelo tunari

PS. Kirkas läikkä saunaneteiskuvassa on valopallosarja. En osannut ottaa siitä kunnon kuvaa, mutta en uskatanut sitä siirtääkään. Olisin kuitenkin romauttanut sen lattialle tuusan nuuskaksi.

7 kommenttia:

  1. Tuo kopaus ja sadattelu kuullostaa niin tutulta:) Kerran autotallissa pudotin ja rikoin tavaroita ja tietenkin suustani pääsi niin "somalla ja vienolla" äänellä muutama voimasana. Kun tulin autotallista ulos, niin huomasin tiellä kulkevan ulkoilijoita, hiljaa luimusin sisälle.

    VastaaPoista
  2. Voi mikä haaveri siulle kävi, mutta nythän ne simpukat sai ihan uuden paikan tuossa sydämessä joka on ihan mahtava. Samoin tuo ajopuusta tehty. Hienot ideat jälleen, laitoin ne tuonne korvan takse talteen.

    VastaaPoista
  3. Aivan ihania kransseja teit ja nuo simpukankuoret ovat todella kauniita:)

    VastaaPoista
  4. No voi nyt onnettomuutta! Mutta ainakin ihana kranssi tuli. Yhteen aikaan minäkin ulkomailta raahasin simpukan kuoria.

    VastaaPoista
  5. Kivaksi juttu muuttuu, kun sinulla on nyt hyvä syy hakea monesta merestä uusia simpukan kuoria :D
    Ei kotitonttukaan voi moista syytä kumota.

    VastaaPoista
  6. Voi sentään mikä menetys, vuosien keräily meni miltei hukkaan, vaan toiselta kantilta katottuna; jospa se vahinko nyt sinut sytytti ja sait tehtyä tuon kauniin ja muistoja tuoman esineen. Se on aina näytillä ja voit sitä katsellessasi, taikoa ne mukavat hetket mieleesi....Jospa näin piti käydäkin, etteivät ole piilossa varaston suojissa vaan katseiden kohteena:)

    VastaaPoista
  7. Kertakaikkisen upeita sydämiä. Olet taitava ja kekseliäs :)

    VastaaPoista