Villanuttujeni jämälangoista kudoin nuorisopipot. Reuna on kaksinkertainen, joten korvat pysyvät lämpiminä. Hyvin oikeaoppisen näköisesti pipojen tupsuosa jää takaraivolle roikkumaan. On niin rento olo, kun takatukka tuulettuu! Valkoisen pipon kudoin ystävän lahjoittamista villalangoista ja oman jämälaatikon villisilkistä. Helmineuleinen alareuna on kolminkertainen, joten pipoa on pakko käyttää talvipakkasilla eikä lempeillä kevätkeleillä. Valkoiset ja ruskeat solmupannat tein myös ystävän lahjoittamista langoista. Elämäni ensimmäiset solmupannat!
Vanha herra kommentoi moista päähinemäärää: Eihän sulla ole kuin yksi pää?!
Vanha rouva
Tee villatakki. Tai ranteenlämmittimiä. Säärystimiä (jalkoja on 2).
VastaaPoistaMinäkin ajattelin, että päähän mahtuu vain 1 kerrallaan. Ehkä päähinen/ päivä, parhaimpana vaihto puolipäivän jälkeen.
Kannatan vaihtoa kesken päivän. Kuka sitä nyt yksissä päähineissä kaiken päivää?
PoistaIhanan pehmeän näköisiä pantoja ja nyt niillä alkaa tarjetakin ulkona.
VastaaPoistaVillasilkkimohair sen pehmeyden tekee.
PoistaOnpa taas ihania kaikki!
VastaaPoistaTerv. "eräs, jolla kaikki langat tökkii tällä hetkellä"
Mitä kutoisit? Öö, luotan siihen, että kyllä sinä keksit! ♥
Kudo pipoja, ettei päätä palele ;) Taikka lapasia, sillä niitä menee aina hukkaan.
PoistaKivat pään lämmittäjät. Minäkin olen nyt kutonut monta pipoa lapsenlapsille ja kyllä niitä tarvitaan sekä sukkia ja kintaita. Mutta mitä sinä nyt sitten seuraavaksi. Olen myös säärystimien kannalla ja koska kun siinä ei ole teriä mahtuu keväisempään kenkään ja silti lämmittää pitkälle jalkaa.
VastaaPoistaKiitos vinkistä. Lapset niitä jo vinkuivatkin ;)
Poistanyt ei päätä palele , joka lähtöön eri päähine,nättejä ovat
VastaaPoistaPäätä ei palele eikä kohta jalkojakaan, sillä kutimilla on uusia sukkia.
Poista