Tässä Vanhan herran tyylinäyte suppilovahverometsältä. P pitkällä mies poimi harvinaisia aarteita. Olemme sienestäneet yhdessä 25 vuotta Oulun ympäristössä ja jo nyt löysimme suppiksia kaupungin rajojen sisäpuolelta! Yleensä olemme ajaneet Kainuuseen päiväseltään tai yökuntiin, milloin mitenkin. Edestakaista ajomatkaa kertyy normisyksynä rapiat 350 kilometriä. Nyt vaivaiset 30 km.
Juhlistimme lähiruokasaalistamme kokkaamalla vietnamilaista pho-keittoa. Keitossa on naudanlihan lisäksi ituja, mustakaalia, sipulia, valkosipulia, riisinuudeleita, chiliä, yrttejä ja luksuselementtinä tuoreita suppilovahveroita. Täyteläisen yrttistä ja metsäistä.
Yleensä käytän kallisarvoiset suppilovahverot risottoihin, mutta nyt raaskin tehdä myös suppispiirakan. Täyte on pelkkää suppista, sipulia, ranskankerma + muna. Mausteina suola ja timjami. Pohja on nopea ja helppo: 2 dl vehnäjauhoja, 1 dl kauraryynejä, 1/2 tl suolaa, 1 tl leivinjauhetta, 1/2 dl öljyä ja 1 dl vettä. Kaikki sekoitetaan ja sitten kaadetaan löysä taikina piirakkavuokaan ja taputellaan kylmään veteen kastetuin käsin vuoan pohjalle ja reunoille.
Oululaisia suppiksia oli niin paljon, että loput panin kuivattaen. Niitä kertyi kaksi 6-litraista lasipurkkia. Nyt ne säilyvät satokaudesta toiseen, kolmanteen ja jopa neljänteen - jos säilyvät.
Tässä Vanhan herran tyylinäyte siikapunkalta. P pitkällä mies lajitteli kotipihalla aamusaalistaan. Parikymmentä syyssiikaa päätyy fileinä pakkaseen, suolattuina savustimeen ja sellaisinaan ystäville.
Minkäs edessä seuraavaksi pantaisiin P pitkälle?
Vanha rouva
Hienot on sieni saalliit. Minun täytyy myös ruveta siian pyynttiin ,voip olla teällähi P pitkällä ,jos tulloo kaloja.
VastaaPoistaMissä kalastat? Tuleeko maivoja? Meillä on maiva-aika ensi kuussa. Pipo päähän ja näpit jäähän ;)
PoistaKalastan pienellä järvellä johon on talosta matkaa 50 metrie. Asutaan järvenrannalla peltojen ympäröimänä .Tästä ei saa muikkuja ,siikaa saa kun sitä on i. Näppien jäätyminen onkin ongelma minun kalastuksessa.
PoistaTeillä onkin ollut lähiruokapäiviä ripauksella eksotiikkaa. P pitkällä on täälläkin pyllistelty suppisapajilla. Taitaa pyllistely jatkua sienten edessä, kun niitä vielä nousee ja hulluus jatkuu.
VastaaPoistaMekin käymme vielä sienessä, jos sää pysyy hyvänä. Hulluden jatkumisesta ei ole epäilystäkään ;)
PoistaVoi mitä saaliita! Tuosta tulee mieleeni, kun isän kanssa käytiin laskemassa ja kokemassa verkkoja ja minä olin soutaja. Aika pikkulikka.
VastaaPoistaMetsäsieniä kaipaan. En uskalla täällä mitään poimia, kai tuolla jotain syötävääkin kasvaisi. Äidin sienihakkelus sisälsi metsäsieniä, kermaa, sipulia, suolaa ja siinäpä se taisi olla. Ja oli maailman parasta.
Maailman parasta sienisoossia saa juuri tuolla reseptillä ;)
PoistaJiihaa, arvaa kuka kävi jo kuukkeloimassa maivan ja mustakaalin? Olin äidin kanssa puhelimessa ensin mainitun lukuhetkellä (terveisiä!)ja hän muisti kuullensa sanan, mutta ei muistanut mikä se on. Nyt muistaa. ;)
VastaaPoistaP pitkälle? Hmmm, jotain risuja tms. sun tuunailuihin kannattais kai hakea ennen lumia?
Hyvää loppuviikkoa teille molemmille! ♥♥
Hahaa, risuja sulle yksinoikeudella =)
PoistaNo sanoppa se! ;D
VastaaPoistaViime vuonna keräsin niin paljon suppiksia, että mies huokaili raskaasti vieressä. Tänä vuonna löysin niitä yllättäin ihan mökin tontilta, mistä en ollut aiemmin edes etsinyt. Nekin annoin pois. Viime vuotisia kuivatuksia on vielä jäljellä.
Vanha herra ei voi kävellä suppisten ohi. Se taidan olla minä, joka huokailen.
Poista