6.1.2021

Laatu korvasi määrän

 

 

Lähdimme rantakävelyllä päiväkahvin päälle, jotta näkisimme edes hieman valoa. Oli utuinen ilma. Ei aurinkoa, vaikka leppoisa pikkupakkanen purikin posket punaisiksi.

 

Ihmettelimme hurjasti laskenutta merenpintaa. Rantakivet olivat kopsauttaneet jääpeitteen tähdiksi. 
Samoja tähtiä olivat muutkin käyneet tutkimassa.

 

Rantakävelyn loppumetreillä sää yllättäen kirkastui ja aurinko tuli esiin. Kello oli kaksi päivällä. Seisoimme kaislikossa parikymmentä minuuttia ja seurasimme auringon putoamista taivaanrannan taakse.


Loppupäivä oli sysipimeää. 
Mutta silti niin valoisaa, sillä laatu korvasi määrän

Vanha rouva

15 kommenttia:

  1. Onpa kauniita kuvia -ihana aurinko! Viidennen kuvan kohdalla tosin katsoin ensin, että siinä on joku pudonnut jään läpi mereen. Hui. Mieluummin se tosiaan on tähti.

    VastaaPoista
  2. Kun on pitkän ajan katsellut säkkiin, voi huomata lumen merkityksen. Meillä tosin on edelleen sitä 'säkkipimeää'. Onneksi voi edes kuvissa lunta nähdä. Teillä oli kauniit ja valoisat maisemat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Säkin ulkopuolinen maailma on joskus avaraakin avarampi.

      Poista
    2. Ja nyt on kuule meilläkin hanget korkeat nietokset! Ja va-loi-saa 😀👍

      Poista
  3. Hienoja kuvia! Niistä saisi vaikka tauluja.

    VastaaPoista
  4. Ihania kuvia kuitenkin nappasit. Me olemme yrittäneet kävellä pitkiä lenkkejä ja aika hyvin ollaan onnistuttu. Minulla on ollut nastakengät jalassa ja hyvät on ollut ja tarpeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. VAnha herra vetää minua perässään pitkin jäälakeutta. Yritin ehdottaa, että pukkaisi minua potkurilla, mutta käski kävellä.

      Poista
  5. Lumi valaisee ihmeesti ja nythän sitä tuntuu piisaavan joka puolella. On niin kaunistakin kun puiden oksat ovat lumen peitossa. Kiva tämmöinenkin talvi pitkästä aikaa.

    VastaaPoista