Opiskeluaikana 1980-luvun alussa tuli värkättyä kirjoneuleita luennoilla niin paljon, että yksi professori käski olla kalisuttelematta puikkoja. Opiskelujen jälkeen alkoi työelämä eikä puhti riittänyt moiseen kalisutteluun. Nyt, kun työelämä alkaa olla lusittu, aloin elvytellä vanhoja taitoja.
Ostin itselleni joululahjaksi suomalaisten lampaiden pökkimiä lankoja. Kieli keskellä suuta muistuttelin mieleeni, miten lankoja kuljetetaan. Sain kuin sainkin kahdet kirjoneulesukat aikaiseksi. Vanha herra nyysi heti toiset. Tummaa lankaa jäi, joten aloin muistella kohoneuleen tekemistä. Sain kudottua yhdet sukat leveällä resorilla. Passaavat oikein hyvin talvinilkkureiden kanssa.
En ole tehnyt kohoneuleita 30 vuoteen, mutta niin vaan ostaa täräytin paksut villalangat kutoakseni aran-neuleen. Tulostin ohjeen. Sen jälkeen olisin tarvinnut tulkkia, ensiapua, hermoparantolaa ja rauhoittavia. Kudoin, purin, kudoin, revin, kudoin, kerin....
Nyt on takakappale valmiina. Etukappale on kokenut kolme starttia. Aina on joku silmukka edessä taikka takana, mutta kuitenkin väärällä puolella. Reikäpalmikosta uupuvat reiät ja kierteet menevät ihan päin jotakin pimeää paikkaa. Periksi en kuitenkaan anna. Kohta on kevät ja haluan violettien kumisaappaiden kaveriksi violetin palmikkoneuleen.
Jos en ole reiluun 30 vuoteen tehnyt kirjoneuletta enkä kohoneuletta, saman verran aikaa on vierähtänyt verilättyjen paistamisesta. Näin unta mummun tirisevistä verilätyistä. Lauantain ratoksi tein lättytaikinan, annoin ässehtyä ja sitten paistelin lätyt valurautapannussa ehdassa voissa.
Uutta puhtia täynnä olen taas valmis tulkitsemaan kärpäsen ohjepaperille jättämiä hieroglyfejä!
Vanha rouva
Hienoja sukkia olet alustuksesta huolimatta saanut aikaseksi.
VastaaPoistaOhjeet on välillä aika syvältä. Lisäksi ärsyttää jo lehtiä lukiessa, miten usein seuraavassa lehdessä on ups! virhe edellisen lehden ohjeessa 20. Vähänkö vimpasis, jos ois sellasta alottanu.
Mulla on uhkarohkea veto villtakkihommassa. Se on tehty osina, mutta miä aloin tehä pyöröillä etu- ja takakappaleita yhdestä kappaleesta. Hihat ois pitäny tehä tasona, mut miä aloin sukkapuijoilla. Saa nähä mitä tapahtuu, kun nää kappaleet kohtaa toisensa, ja kohtaako edes. Piti oikein tehä vihkoon oma kaavio senteistä ja silmukoista, ennen kun hahmotin lehden ohjeen. Jos hahmotin...
Tuskaa ja helvettiä on ohjeesta tekeminen, kun olen niin pitkään kutonut ja virkannut oman pään mukaan. Mielenkiintoista nähdä, miten sun villatakkiproekti edistyy.
PoistaNoi se vaan menee vau! Mä en voi edes suunnitella, kun musta ei olisi tähän. Ootko muuten ajatellut tehdä viime aikoina somessa näkynyttä pyllytintä?
VastaaPoistaPiti oikein kuuklettaa, mikä ihme on pyllytin. No joo, en ole ajatellut tehdä, sillä mulla on nykyään aina liiaan kuuma. Pikemminkin pikkupikkubikinit ;)
PoistaPyllytin on hauska tuote ja herättänyt paljon huomiota 😁👍
PoistaHienot sukat! Jännää, että noista harmaa-valkoisista tuli tunne, että tiedän miltä ne tuntuisivat hyppysissä. Outoa?
VastaaPoistaMinä MUKA lupailin yhdelle naiselle, että koittaisin tehdä iloisempia sukkia raikkaammilla väreillä, mutta eipä ole näkynyt...
En ole koskaan ostanut verta saati tehnyt itse verilättyjä. Veikkaan, että ovat (olivat?) hyviä!
Tsemppiä neuleen kanssa! Sinut tuntien siitä tulee upea!
Lätyt oli ja meni. Hyviä olivat. Vanha herra veteli niitä happaman puolukkasurvoksen kanssa.
PoistaHienot sukat ja herkulliset veriletut. Siitä onkin aikaa, kun viimeksi on verilettuja tullut syötyä. Kummallista.
VastaaPoistaEhkä siinä yksi syy, miksi kudon eteupäässä sukkia, tumppuja ja pipoja. Hermot säästyy ylenmääräiseltä purkamiselta ja neuleen nurkkaan viskomiselta.
Verilätyt tekivät minulle todellakin kepposet =)
PoistaHitsin kauniita sukkia olet kilistellyt, tuo leveä resosi alkoi kiinnostaa kummasti.
VastaaPoistaVerilettuja en ole saanut vuosiin, varmasti olivat hyviä.
Minulla on siemen arvonta blogissani jos kiinnostaa 😁
Kunhan pääsen eroon villapaidastani, teen lisää resorisukkia. Ovat sen verran hauskan näköiset, kun pilkistävät kengänvarresta.
PoistaKauniita sukkia! Tsemppiä palmikoihin! :)
VastaaPoistaTsemppiä tarvitaan =)
PoistaAran-neule? Enpä ole kuullutkaan. Kotitekoiset veriletut ovat meidän perheen herkkua. Verta ei vain välillä tahdo saada meidän lähikaupoista.
VastaaPoistaIrlantilaisneule maallikon sanoin. Semmoinen, missä on paljon erilaisia pintaneulekuvioita.
Poista