Stay safe

Kotimaanmatkailua on nyt harjoitettu ilolla ja antaumuksella. Ensin junailin Seinäjoelle. Sitten lentelin Helsinkiin, mistä minua kyydittiin Tammisaaren kautta Hankoon ja takaisin. Taas on tullut todistettua, että kotimaa on turvallinen, kaunis, mielenkiintoinen ja antoisa matkailukohde.

Suomi on täynnä suljettuja ovia ja ikkunoita, joiden takaa löytyy uusia, kiehtovia maailmoja. On rikkaita kartanoita ja köyhiä torppia. Löytyy kivistä ja puista porrasaskelmaa, ulkomaiden eleganssia ja kotimaista käsityötä. On rouheaa ja karheaa, sileää ja suloista.

 

   

Kun Suomi näyttää kesäisen kauneutensa, on sininen taivas korkealla ja veden välke hopeinen. 

Ilta-aurinko kultaa rantahiekan ja pumpulipilvet siunaavat myöhäisiä uimareita.

 Aika merkkaa asuinsijoja.

Ihminen tekee ajan näkyväksi, jos pystyy.

 

Ajantajun mahdollistaa hyvä opas, ajan ja kulttuurin tulkki.

Minulla oli suuri ilo nauttia matkallani kolmesta puhuttelevasta ja ajatuksia herättävästä opastuksesta:

Kulttuurikollektiivi Sillan Suljetut ovet -museodraama vedettiin muutoin yleisöltä suljettussa Törnävän kartanossa Seinäjoella. Kierros kuljetti 1840-luvulle kartanon kulta-aikaan. Kartanon eri huoneissa näytelty tarina johdatteli herrasväen elämäntapaan ja houkutteli kurkistamaan suljettujen ovien taakse. Taustana on aito rakkaustarina, joka esitettiin sen aidolla tapahtumapaikalla. Loistava esitys, loistava toteutus ja loistava ympäristö. Haukon vieläkin henkeäni.

Toinen syy haukkoa henkeäni löytyi Hangosta. Tilasin ystävälleni yllätykseksi rooliopastuksen. 

Ihastuttava Therese on Julin, itsensä Marskin serkku, promeneerasi meidän kahden kanssa kaksi tuntia aurinkoisessa huvilakaupungissa. Mitä tarinoita, mikä viehko huumorintaju ja mikä tunnelma. Suomeksi sanottuna: käsinpoimittua luksusta.

Kolmanteen opastukseen osallistuin Helsingissä Malmin hautausmaalla. Oppaana toimi Kai Sadinmaa, monta vuotta Malmin hautausmaan hautausmaapappina työskennellyt älykkö. Kävely perustui Sadinmaan kirjoittamaan kirjaan Kuolleiden kirja – Eli kuinka kävelin Suomen suurimman hautausmaan halki ja opin kaiken elämästä, hautaamisesta, rakkaudenkaipuusta ja puista. 

Ihailin suunnattomasti Kain tapaa nivoa joskus rosoinenkin elämäntarina ja elämän merkitysten pohdinta yhdeksi kokonaisuudeksi, ilman julistusta ja paatosta. Nautin suunnattomasti myös hänen kirjastaan, jonka hankin opiksi ja ojennukseksi. Suosittelen.

Melkein kaksi viikkoa Suomen suvessa.

Seinäjoella tuore ystävyys, Helsingissä 40-vuotias ystävyys.

Erilaisia, tärkeitä, merkityksellisiä ihmisiä.

Vanha rouva

PS. Lopussa viisaus seisoo ;)