28.9.2019

XS ja XL


Olen työskennellyt matkailualalla koko työhistoriani. Olen nähnyt matkailumaiden, -alueiden, -kohteiden ja -yritysten nousuja ja tuhoja, pyörän keksimistä yhä uudelleen, luonnon ja kulttuurin tuohoamista ja elvyttämistä, paketointia ja elämystehtailua. Olen vuosien varrella kyllästynyt, innostunut, vihastunut ja haltioitunut vaihtelevalla tahdilla. Yksi kultainen sääntö ensimmäisestä työpaikastani vm 1982 on kuitenkin säilynyt kirkkaana mielessäni: ole asiakkaan maksaman palkan arvoinen.

Tärkeä osa ammatillisen osaamisen syventämistä on alaan tutustuminen perstuntumalla. Pitää osata olla välittämättä pintakiillon ja markkinapuheiden hahmottelemasta totuudesta, vaan etsiä, maistaa ja haistaa itse. Pitää miettiä, mistä tulee hyvä olo ja mikä panee yökkäämään.

Muutama viikko sitten tein opintomatkan merkittävään talvimatkailukaupunkiin, Rovaniemelle. Olin valinnut majapaikakseni yksityisen, pienen boutiquehotellin, jolle on sadellut kiitosta eri puolilta maailmaa. Olin varuillani.

 

Vastaanotto hälvensi skeptisyyteni. Ystävällinen, avulias ja yksilöllinen palvelu, hotellin rakastava esittely ja kaikenkattava kauneus upposivat syvälle.

     

Huone oli moderni, puhdas, hiljainen ja sopusointuinen. Nykyaikaiseen hotelliympäristöön on tuotu elementtejä arktisesta pohjoisesta. Ne eivät ole päälleliimattuja eivätkä silmiinpistävän korostettuja, vaan niiden hoksaamiseen kuluu tovi. Sitten olo onkin kuin ihastuneella pikkulikalla karkkikaupassa.

 

Voin kuvitella, miten Kaukoidästä saapuva turisti kokee lumen ja jään keskellä kutsuvasti valaistun pikkuhotellin. Miten mukava on istahtaa takan eteen taikka paijata hotellin pehmoista maskottia.

  

Erityismaininnan ansaitsee nuori baarimestaritar. Hän tunsi jokaisen raaka-aineen ja juoman tarinan. Omista baariajoistani on vierähtänyt tovi jos toinenkin, joten kysyin pöllämystyneenä, miksi baaritiskillä on kananmunia. No, niistähän sheikattiin untuvankevyt vaahto Bilberry sourin pinnalle, mikä vielä koristeltiin herkillä terälehdillä. Toinen uusi tuttavuus oli maailman paras Napue GT. Never heard, mutta baarimestaritar kertoi sujuvasti Napuen taistelusta ja Kyrön tislaamosta.

 

Aamiainen kruunasi jo muutenkin täyden maljani. Miten ylväältä tuntuikaan, kun minut käteltiin aamukahdeksalta tervetulotoivotusten kera. Ei tietoakaan mieleistelystä eikä yliampuvuudesta. Tuntui, kuin olisin tullut ravintolahenkilökunnan kotipöytään aamiaisella. Tosin harvallapa taitaa kotiaamiainen pitää sisällään käsintehtyä annoskauneutta ja viiden sortin smoothie-kavalkadia. Kun kerroin avokeittiössä häärivälle työntekijälle pakahtuvani ihanuudesta, hän kiitti kainosti sanomalla "Ja minä saan joka päivä lohtia uusia ihanuuksia!"

 

Syy Rovaniemen matkaan oli opiskelu. Kävin kuuntelemassa luentoja matkailupalveluiden elävöittämisestä sekä kokemassa maan mainion rooliopastuksen legendaarisen hotelli Pohjanhovin historiasta. Kollega pomppasi Napapiirin yli ja itse Joulupukki otti meidät vastaan. Opinto-ohjelmaan kuului myös vierailu Rovaniemen kotiseutumuseossa, missä vietettiin syysmarkkinoita. Pieni museo ja pienet markkinat, mutta lämmin tunnelma ja suuri merkitys nykypäivän 24/7-ihmiselle.

 

Opin opintomatkallani, että yksityiskohdilla on merkitystä kaikessa, mitä teen asiakkaani ajalla ja rahalla. Opin myös ajattelemaan pienesti (majoituspaikka voi olla pienen pieni ja samalla suuren suuri ) ja suuresti (Joulupukin pajakylän massojenliikuttamistaide).

Palautin mieleeni vielä senkin, etten vaihtaisi alaani mihinkään muuhun.

Vanha rouva


21 kommenttia:

  1. Mahtava tunne kun havahtuu näkemään pieniä asioita, usein jopa hyvin kätkettyjä, uskoo itseensä ammattinsa osaajana ja saa aina uudelleen jostain sitä työniloakin. Sitten vaan rinta rottingilla nöyrästi eteenpäin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rinta rottingilla - mistähän moinen sanonta tulee?!

      Poista
  2. Tuollaista asennetta toivoisi kaikille omassa työssään. Itsellekin tsemppaamisen paikkoja tulee aika ajoin.
    Tarjoilut majapaikassasi näyttävät herkulliselta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tsempata pitääbjo itsensä takua. Muuten sammaloituu ja muumioituu.

      Poista
  3. Vai että Rovaniemellä?! Heh.
    Olipas mukavasti kirjoitettu postaus, kiitos. Melkein taidan arvata majoituspaikkasi. Eikös kotiseutumuseo ole Pöykkölässä? Kävin aikoinaan siinä vieressä olleella ratsastustallilla useita vuosia joka päivä. Ja juhannuksina museon pihalla katsomassa tanhuajia.

    VastaaPoista
  4. Oikea hyvän mielen kirjoitus. Kiitosta ja kehuja on annettava oikeassa paikassa. Ihminen ei siitä turhaan ylpisty, vaan ansaitsee arvonsa hyvin tehdystä työstä.
    Hienoa, että pohjoisessa osataan tyylikkäästi tuoda esille omat perinteet ja arvot. Turistit reissaavat ympäri maailmaa ja silloin palvelun tarjoajan pitää osata erottua, eikä tarjota joka paikassa yhtä ja samaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On vaan niin helppo mennä virran mukana ja tarjota kaikille samaa trendikamaa.

      Poista
  5. Yhdyn edelliseen, hyvä mieli tästä jäi! :)

    VastaaPoista
  6. Hieno opintomatka. Hotelli näyttää niin kauniilta ja mukavalta.

    VastaaPoista
  7. Tuonne! Vai onko tuollaista sittenkään...
    World's best gin tonic Napue GT:stä detalji, että sitä valmistetaan mun syntymäkotipitäjässäni, ja ent. meijerissä, missä aikoinaan juustomestari kehitteli Oltemanni-juuston.
    :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarjolla siis Oltermannia kera Napuen, kun seuraavan kerran kohtaamme ;)

      Poista
    2. Jep, juuri näin. Siitä voit olla varma. Ja tehdaskierros lisäksi :)

      Poista
  8. Voi,voi,tää täällä huokailee ja hönkäilee taas kerran vihrenä,kun olet päässyt noin hienolle opintomatkalle!

    VastaaPoista
  9. Upea opinto-matka.
    Ihailen suunnattomasti sinua!!Vanha rouva!
    Minusta sinä olet "aatelistoon -kuuluva-kuningatar:)
    Minä portilla resusissa vaatteissa ,katson teidän pihalle,siellä rakkaus ja sopusointu ,elämän ilo,kisailee nurmen poikki. ihailen ,nöyrimmästi :))..jatkan matkaani pieneen punaiseen tupaani,joka on minun valtakunta:))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aatelinen en ole enkä kuningatar. Sen sijaan olen valtavan rikas, sillä minulla on ihania sanoja ympärilleen jakeleva Liisa-ystävä.

      Poista
  10. Ne on useinkin ne pienet ilon aiheet ja jujut, mitkä jää mieleen. Onneksi on opiskelut ja uuden oppimiset ja vanhan muistelut :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla kyllä opiskelu tällä iällä käy työstä, huh huh.

      Poista