Romusimme Vanhan herran kanssa joutessamme liiterissä. Et usko, miten paljon sieltä löytyy jonninjoutavaa, vettynyttä halteksia sun muuta kaatopaikkavalmista tavaraa. Mutta on siellä aarteitakin. Kuten tämä ovi. Tai paremminkin ovenpuolikas. Joku onneton paukapää aikana ennen meidän talonpitoamme on mennyt sahaamaan korkean ja kapean kaapinoven keskeltä kahtia! Umpipuisen oven, jonka haalistuneet metsänvihreän ja viininpunaisen värit antavat ymmärtää oven kuuluneen korkeaan ja ruusattuun pirtinkaappiin.
Minä pelastin oven polttotuomiolta. Vanha herra nikkaroi oven poikkisahattuun alalaitaan kapean hyllyn. Minä vetelin santapaperilla maalauspintaa hieman kuluneemmaksi, jotta vanhat värit kuultaisivat läpi. Herra naulasi ovipeiliin kaksi ripustusnaulaa.
Ovi pääsi lähestyvän juhannuksen kunniaksi paraatipaikalle keittiöön. Ripustin nauloihin vanhat kuparimuotit ja tälläsin hyllylle valkean sireeninoksan.
Kohta näytän lisää liiteristä löydettyjä aarteita!
Vanha rouva
Noniin, en ala, pitää sitä nyt juhannukseksi tehä toinen vihriäksi:))) leikki keikkinä, tuo hylly on aivan mahtava, mutta miksiköhän se lie sahattu.
VastaaPoistaMitähän muuta ihanaa sie oot löytänyt.
Oikein ihanaa juhanusta siulle ja vanhalle herralle:))
Ihanaa omistaa ikioma aarreaitta, jota voi penkoa ja hyödyntää ehtymätöntä sisältöä. Yhteistyökin Vanhan herran kanssa sujuu kuin tanssi. Ja kaunista jälkeä syntyy!
VastaaPoistaHyvänenki aika, on siul aikasmoinen aarre paikka, koluat vaa millo missäki kartanon varastoissa ja taas löytyy kästöil mukavia aihioita....tään mie ite keksin...Kyl miunki pittää kehua, nätiltä näyttää tekele tuos muurin kylessä ja somassa maljakos valkonen sireenin oksa:))
VastaaPoista