11.9.2013

Mangoldiherkkuja

Kotimaiset kasvikset ry:n nettisivuilla (www.kasvikset.fi) kerrotaan, että mangoldi on ikivanha viljelykasvi. Sitä on kasvatettu ainakin 7000 vuotta Persiassa ja Välimeren seuduilla. Mangoldit ovat sokerijuurikkaan ja punajuuren muunnoksia. Mangoldin lehtiruusuke muodostuu leveäruotisista lehdistä, jotka ovat poimullisia ja kiiltäviä. Sen lehtiruodit ovat paksuja. Mangoldin lehtiruoti voi olla valkoinen, keltainen, vaalean- tai purppuranpunainen, punainen tai kermankeltainen. Mangoldin lehti käytetään pinaatin tavoin keittoihin, patoihin, piiraisiin ja muhennoksiin. Tuoreita lehtiä voi myös silputa salaatteihin. Pelkkiä mangoldin lehtiruoteja voi käyttää parsan tavoin sellaisenaan keitettynä tai gratinoituna.

Tuossa siis tietoa. Tässä kokemusta. Tänä vuonna kasvimaani pukkaa siihen malliin mangoldia, että sillä pitää tehdä jotain. Sen lisäksi, että alkukesästä söimme mangoldia tuoreeltaan leivän päällä ja salaatissa, tehty on kaikenlaista muutakin! Näin loppukesästä tuo kasvimaan kaunotar alkaa olla jo niin paksua, että se vaatii kypsentämistä.

Osa lehdistä on niin isoja, että päätin kokeilla mangoldikääryleitä. Kääryleitten sisälle tein kaalikääryleitten ohjeella täytteen. En kuitenkaan käyttänyt riisiä, sillä Suomessa viljellään maanmainiota ohraa. Levittelin lehdet työpöydälle ilman esikeittämistä. Laitoin joka lehdelle lusikallisen täytettä, kiedoin lehden kääryleeksi ja kääryleen pötkäytin uunivuokaan. Vuokaan kaadoin lirauksen kasvislientä. Kääryleitten päälle valelin siirappia ja vuolin voita. Sitten uuniin pariinsataan asteeseen tunniksi. Liruttelin lientä paistamisen aikana kääryleitten päälle.

Mangoldikääryleitten kyytipojaksi survoin puolukoita ja paistoin pottuja. Ai että olivat hyviä eivätkä ollenkaan niin vatsanpäälle käyviä kuin kaalista tehdyt serkkunsa. Mutta kovin usein en kyllä suostu Vanhaa herraa näillä kääryleillä hemmottelemaan, sen verran sorminäppäryyttä ja mielentyyneyttä pienten kääryleitten käänteleminen vaatii.

Jos kääryleitten tekeminen vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä, niin tämä seuraava ruoka on sitäkin helpompi! Kinkkupannua varten nypin kasvimaalta ison kulhollisen mangoldinlehtiä, pesin ne, ja ryöppäsin suolalla maustetussa vedessä. Veden otin talteen, sillä keitin siinä vielä pari kourallista papuja. Valutin lehdet ja pavut hyvin ja hakkasin ne pieneksi. Kuullotin ison sipulin. Leikkasin 300 g savukinkkua kuutioiksi. Levitin kasvikset ja kinkun uunivuokaan. Maustoin persiljasilpulla, suolalla ja mustapippurilla. Kaadoin päälle munamaidon (8 munaa, 1 dl  maitoa). Lykkäsin keskiuuniin 180 asteeseen. Tökin pannua välillä tikulla, että näin onko pannu hyytynyt. Siihen menee aikaa n. 35-40 min.

Jäähdytin pannun ja leikkasin sitten palasiksi. Vanhaa herraa varten koristelin iltapäiväkahvin kyytipojat oikein herraskaisesti mangoldinlehdillä, persiljatupsulla, mäkimeiramin kukalla ja kehäkukan terälehdillä. Kiusallani heittelin lautaselle vielä mantelilastuja.

Vanha rouva




3 kommenttia:

  1. Mitä täällä taas herkkuja en ole ennen kuullutkaan mngoldikääryleistä. Viinilehtikääryleitä sen sijaan syönyt useinkin. Ei tuo seuraavan ruuan tekokaan näytä yhtään sen vaivattomalta. Mun ammati vois olla ruuan maistaja,ei niinkään valmistaja.

    VastaaPoista
  2. Nam.. eihän Vanha herra vaan pahastu, kun otin pienen murusen hänen annoksestaan.. hyvää oli:)

    VastaaPoista
  3. Parasta sadonkorjuuaikaa, huomaan. Tuttu vihannes minullekin vuosien takaa.

    VastaaPoista