Sen verran paha lorvikatari on ollut päällä koko vuodenvaihteen, että vasta nyt sain aikaiseksi purkaa havukranssit kartanolta. Havujen alta paljastui metallirenkaita. Samaan aikaan silmiin osui virkaheitto valoverho. Otin itseäni kraivelista kiinni ja aloin limpsoa verhoa harkkosaksilla.
Leikkasin parin sentin suikaleita, jotka leikkasin 15 sentin pätkiksi. Solmin pätkät vieri viereen metallirenkaaseen. Tiivistin, hapsutin ja imuroin. Sitten kodinhoitohuoneen seinään. Olkoon siinä aikansa.
Samassa rytäkässä naulasin liettualaiset tauluni olkkarin seinään. Vähän ällöromantiikkaa alle. Nyt on mukava jatkaa retkottamista sohvalla dekkarin kanssa - se siitä talvihorroksen selättämisestä.
Vanha rouva
Kranssista tuli kaunis. Jospa minäkin innostuisin leikkelemään jotain harkkosaksilla. Meinasin laittaa ne kiertoon, kun makaavat laatikossa lorvikatarrin kourissa nekin.
VastaaPoistaAika monet asiat meillä makaavat lorvikatarin kourissa - esim. sukset ;9
PoistaJa nättiä tuli! Dekkareiden lukeminen on aina sallittua. :)
VastaaPoistaNiin minustakin!
PoistaLorvi vaan, kun noin nättiä saat aikaan! Ehdit kesällä pyllistellä pihalla... ;)
VastaaPoistaLorvimista on jatkunut joulusta asti eikä loppua näy.
PoistaMulla taas on lorvikatari noilla harkkosaksilla... tarttis tehdä niille jotain... sillä olen kuin pikkutyttö hennoin kätösin noiden ISOJEN Fiskarssien kanssa... eli kahdella kädellä avattava... hiukka jumissa, öljynkö puutetta, vai ruuvi kireellä... hih... melkein sopisi samat sanat tähän mummoon kuin saksiinsa! Mut sinä olet saanut upeaa jälkeä aikaan - kierrätystä parhaimmillaan... toivottavasti mun metallirenkaat muuten tallessa... muistaakseni jotkut "kudonnaiset" minäkin niistä irroitin "joskus"
VastaaPoistaJa hih... dekkarin hurjimmatkin kohdat pehmenee kun katseen kääntää "ällö"romantiikkaan... joka ei minusta ole lainkaan ällöä vaan tyylikästä!! Kukas nuo pitsiliinat alla on kutonut? Vai onko virkkaaminen kutomista? Klups....
Pitsiliinat ovat aitoa nypläystä. Löysin pellavaliinat 10 sentillä kirpparilta!
PoistaWau - äidilläni oli joskus nypläystyyny ja se taisin olla MINÄ, joka sai ne pulikat ja langat sitten niin solmuun, että äiti päätti luopua koko harrastuksesta!! klups....
PoistaEi passaa heti aluksi rehkiä liikaa ettei käy voimille. Tuota valoverho-ideaa taidankin matkia. Onneksi en vielä kaikkia niitä ole kantanut roskiin.
VastaaPoistaEi ole pelkoa liiasta rehkimisestä!
Poista