Yhdentoista tunnin työpäivän päätteeksi yö meni keppuroidessa. Veti suonta kaikista mahdollisista paikoista, päätä särki ja ajatukset vetivät kuperkeikkaa ja karusellia vuoronperään. Aamulla ajattelin, että nyt on aika ladata akut.
Tykkään siivota ja tykkään leipoa. Tällä kertaa vaivasin pullataikinasta kanelisolmuja. Koska pääkoppani tarvitsi myös haastetta, päätin kokeilla Vihreä kuula -piirakkaa.
Tein murotaikinasta piirakkapohjan, jonka reunan taittelin koholleen. Keskelle laapin Vihreä kuula -marmeladia, joka on paistonkestävää. Jäähtyneen piirakan päälle haloin marmeladikuulia. Kultasipsaus viimeisteli. Makoisat päiväkahvit.
Loppulatauspisteeni on sohvalla. Mutkattoman lataamisen takasivat hyvä luettava ja sukankutimet.
Vanha rouva
Voisinpa tulla lataukseen!!? Namia niin silmille, mielelle kuin vatsallekin. Tuolla rannassa voisin istua nyt tunteja!
VastaaPoistaNyt on kyllä pakkasta sen verran, että jäädyt merenrannassa tuntitolkulla istuessasi ;)
PoistaOi, mikä ihana valo meren rannalla!
VastaaPoistaMikä ihana valo, kun ollut pimeätä päivätolkulla.
PoistaKyllä on ihmiset erilaisia. Miten voi joku tykätä siivoamisesta ja leipomisesta. Minun inhokkihommiani, saan stressin jo pelkästä ajattelemisesta. Lukeminen ja kutominen, se on sitä oikeaa lataamista.🥴
VastaaPoistaLukeminen ja kutominen passaavat myös latauspisteiksi!
PoistaMinäkin nautiskelin sekä eilen että tänään, kun sain rauhassa siivota. Niin kiva, kun tulee puhdasta ja sitten voi heittäytyä sohvalle lukemaan vaikka. Leipominenkin on kivaa. Kauniit kuvat merenrannalta! Ja ihana tuo sana "pottuvoi", mistä tuli niin lapsuus mieleen. Täällä Lounais-Suomessa en ole kuullut kenenkään sitä käyttävän.
VastaaPoistaRauhassa siivoaminen on niin suuri nautinto!
PoistaVoiko akkuja todellakin ladata siivoamalla :O En voi uskoa!! Vatsojen lataus varmasti sujui hyvin tuon leivontarupeaman jälkeen, sen uskon kyllä.
VastaaPoistaKirja vaikuttaa mielenkiintoiselta kuukeloimalla.
Kuukeloi muutkin kirjailija Anneli Kannon teokset. Minulle eräs viisas kirjakauppias suositteli Kannon tuoretta kirjaa "Rottien pyhimys". Innostuin niin, että olen nyt lukenut lähes tulkoon koko tuotannon. Huikeita välähdyksiä Suomen historiasta mukavalla otteella ja kauniilla suomen kielellä. Suosittelen.
Poista