20.5.2018

30 vuoden odotus


Olin menossa Albaniaan vuonna 1991. Puolentoista viikon mittainen matkaohjelma oli tikutettu täyteen ohjattua tekemistä aamusta iltaan. Silloin maassa elettiin kurissa ja järjestyksessä. Maan hallitsijan Enver Hoxan mukaan "Raja on muuri vieraita ideologioita vastaan. Albanian kansantasavalta on suljettu vihollisilta, vakoojilta, hipeiltä ja muilta maankiertäjiltä". Sosialistisen estetiikan mukaisesti lentokentällä odotti pitkätukkia ja poskipulisonkeja tämä:


Hoxa kuoli, Albanian ensimmäiset monipuoluevaalit järjesttiin 1991 ja samana vuonna Balkanin niemimaalla alkoi pitkä ja verinen sotien sarja. En päässyt Albaniaan, sillä matka peruttiin. Siitä asti olen kuitenkin haaveillut näkeväni tuon vuoristoisen ja merellisen maan. Nyt sen näin:

 

Kansallismuseon arkkitehtuuri muistuttaa kommunismista ja mosaiikki kuvaa albanialaisia sankareita.
Eräs oman elämänsä sankari poseeraa kuin ennen vanhaan.

  

 

Skënderbeu on Tiranan historiallinen ydin. Aukiota vartioi kansallissankari Skënderbeun ratsastajapatsas. Aukion itälaidalla ovat 1780-luvun moskeija ja 1820-luvun kellotorni, eteläpuolella 1920-luvun ministeriörakennukset ja pohjoisosassa 1960-luvun  kulttuuripalatsi ja kansallismuseo. 

Motoristien kokoontumisajo täytti keskusaukion mahtipyörillä, mahtimiehillä ja mahtirokilla (Hoxa varmaan pyöri haudassaan). Ihmisiä, perheitä, lapsia ja me kaksi kauniissa ilta-auringossa .


Kiitos neuvostoliittolaisen menneisyyteni viihdyin Tiranassa oikein hyvin. 
Leveitä katuja, rujon mahtipontista arkkitehtuuria, betonia ja sotaisaa paatosta.


Motoristien kansoittaman keskusaukion yhdellä laidalla pönöttää Kulttuuripalatsi, 
jonka  peruskiven kävi muuraamassa Nikita Hruštšov vuonna 1959. 
Liekö samalta aikakaudelta tämä asuinkolossi?


Pyramidi on mainio esimerkki tiranalaisesta arkkitehtuurista. Arkkitehti Pranvera Hoxha suunnitteli sen isälleen, diktaattori Enver Hoxhalle mausoleumiksi, mutta kommunismin kaaduttua rakennelmalle ei ole keksitty pysyvää käyttöä. Siinä se nyt ränsistyy keskellä pääkaupunkia.


Sen sijaan nämä rakennukset eivät ränsisty.


Katsopa tarkkaan kuvan keskelle, niin näet yhden Tiranan suosituimmista ja karmeimmista menneisyyden muistoista - betonibunkkerin, jonka käytäviin on sijoitettu Bunk’Art: maanalaisissa käytävissä ja huoneissa voi tutustua Hoxan aikakauden vainoharhaisuuteen, tirkistelyyn ja varjostamiseen.

Diktaattori Hoxan aikakaudella, vuosina 1975-1983, Albaniaan rakennettiin yhteensä 173 371 bunkkeria kemiallisten iskujen tai ydinsodan varalle. Vanha herra seisoo tuossa yllä olevassa kuvassa yhden maanalaisen bunkkerikäytävistön päällä:

 



Hulluuden kuva.


Hulluuden uhrit.

 

Tänään Albaniassa eletään rinnakkain. 
Albanialaisista yli puolet on muslimeja ja viidennes kristittyjä. 
Komeita moskeijoita ja komeita kirkkoja.

 

 

 

 

Toiseksi paras asia Albaniassa oli ruoka, joka maksoi reilusti alle puolet suomalaiseen verrattuna:


Tässä on aamiaislautanen yhdelle ;)


Ja tässä aamiasleipälautanen - myös yhdelle.


Mereneläviä kävimme maistelemassa kolmen päivän annoksen Albanian Rivieralla, Durrësissa. 


Viikon aikana asuimme kolmessa erilaisessa pikkuhotellissa, jotka kaikki olivat omanlaisiaan, ihanaisia: italialaistyylinen trendidecoboutique, skandinaavistyylinen majatalo ja albanialainen pikkuhotelli. Kaikki sieviä, puhtaita, keskellä kaikkea ja kaukana kansainvälisistä hotellihelveteistä. 

 

Paras asia Albaniassa oli ihmisten ystävällisyys, aurinkoisuus ja auttavaisuus. 
Tämä koskee niin kadunmiehiä kuin palvelusektorin edustajia. 
Albanialaisten sydämellisyys vei sydämeni.


Lopuksi kuva Tiranan keskusaukiolta. Missään en ole ikinä nähnyt, että kaupungin paraatipaikka on ympäröity tuoksuvilla yrteillä. Voit varmaan kuvitella, miltä Tirana tuoksui auringon helottaessa liki 30 asteessa. Taivaalliselta.

Kannatti odottaa 30 vuotta!

Vanha rouva


26 kommenttia:

  1. Oooh! Ruokaa JA yrttejä! Toivottavasti minun ei tarvitse odottaa 30 vuotta ennen kuin pääsen käymään Albaniassa. Nämä sinun matkakuvasi sietäisivät saada jotain avustusta kulloisenkin kohteen vienninedistämistyöryhmältä, tosi tehokasta markkinnointia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun laskeuduimme Tiranan lentokentälle, vastassa oli tv, punainen nauha ja palokunta, joka vesisuihkuillaan teki koneemme päälle kunniakujan. Kone oli ensimmäinen skandinaavinen charterlento Tiranaan. Hieno aloitus hienolle lomalle.

      Poista
  2. VAikuttaa hienolta matkalta kuvineen. kulttuurien ja aikakausien sekoite.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa oli. Ja ruoka oli ihan parasta, nam nam!

      Poista
  3. No kannatti odottaa!!!
    H-Moilasena katon reissukuviasi,ja huokaan matkailu avartaa...
    ..kun luen vuoroin Intsun ja Vanhan rouvan blogia,näin lentopelkoinenkin pääsee virtuaalisesti matkustamaan ympäri maailmaa.;)
    ja laukussa on vain hulikakku ja tallouspiimää:)

    Ihanaa alkavaa viikkoa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hulikakkutalon vieressä asuin yli yli kymmenen vuotta ;)

      Poista
  4. Arvasin,että reissussa olet,kun ei lumisadepostaus vaihtunut yhtään keväisempään. Mielenkiintoinen matkakertomus,vaikka luulen etten ehkä itse viihtyisi tuon tyyppisessä tai ei sitä tiedä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mansikkapaikkoja on niin monelaisia: yhdelle yhdenlainen ja toiselle toisenlainen.

      Poista
  5. No jopa Hoxan valta ja toimet tavoitti kaikki turisteja myöten. Voin kuvitella tuon ajan jollain tapaa muistaen käyntini neuvosto-Eestissä salaisen poliisin seuratessa ja ikuiset tullitarkastukset, joista keplottelin ohitse aina jollain konstin tuoden mukanani kaikkea mitä ei olisi saanut tuodakaan, olen siis vanha salakuljettajakin, tullinaiset pelkäsivät verta kai yli kaiken :D. Mutta että tukkakin leikattiin ja pulisongit, no toisaalta vielä Berliinissä 90-luvun lopussa poikani vietiin tarkastukseen lentokentällä kun hänellä oli musta nahkatakki ja mustaksi värjätty tukka, kuulemma vaikutti bandiitilta tai jalkapallohuligaanista, onneksi saksankielen ope oli topakka ja pelasti pojan :D, jäi iloinen muisto!

    Mutta nuo bunkkerit ovat ihan vainoharhaisen ihmisen rakennelmia ja hyvin aikansa edustamia kerrostaloja. Mutta uskon, että ihmiset ovat ystävällisiä ja vieraanvaraisia, sellaiseksi kasvaa varmaan tiukoissa olosuhteissa ja heihin törmää joskus. Olipa siellä motoristejakin ja varmaan Hoxalla oli tukalaa arkussaan.

    Ihania herkkuja! Albania on ilman muuta mielenkiintoinen paikka matkustaa, myös Romania jotenkin houkuttaisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa lähteä. Minulla on semmoinen suurisuuntainen suunnitelma Vanhan herran päänmenoksi, että ennen kuusikymppisiä täytyy matkustaa koko Balkanin niemimaa päästä päähän junalla ja bussilla... olen jo alkanut syöttää ajatusta, sillä aikaa on enää vajaa kaksi vuotta ;)

      Poista
  6. Sulla on aina niin hienoja matkakuvia, että niiden avulla pääsee katsojakin pienelle reissulle :)

    VastaaPoista
  7. Kiitos reissusta! Siis virtuaalisesta sellaisesta. Oma matkakuume senkun nousee... Henkilökohtaisesti harmittaa, etten ole merenelävien kanssa samaa maata. Ne vaan ei sovi suuhuni. No, Kreikassa saanen omaan suuhun sopivaa.
    Ihania kuvia jälleen! Kiitos!
    En tiedä miksi, mutta olen alkanut katsomaan reissuja Riikaan ja Gdanskiin... Yritän malttaa mieleni - onhan meillä kaksi maksettua reissua edessä. Kreikkaan molemmat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riika on ihana kaupunki. Vanha herr aoli siellä taannoin töissä ja meikäläinen hengaili monta viikkoa pitkin Riiaa. Gdanskissa en ole ollut, mutta Varsovassa ja Krakovassa kyllä. Voisin lähteä vaikka heti ;)

      Poista
  8. Kyllä kannattaa haaveilla! Mahtavan kuuloinen reissu. Kiitos ikkunasta taas uuteen maahan, näitä matkakertomuksia on tosi kiva lukea. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haavelua ei kannata lopettaa. Sen kun lopettaa, voi saman tien soittaa hautaustoimistoon ;=

      Poista
  9. Vastaukset
    1. Pakko alkaa toteuttaa unelmia, sillä aika kuluu nopeampaa päivä päivältä. Väistämätön luonnon laki.

      Poista
  10. Oikeastaan on ihme,että kansa ei vajoa synkkyyteen ja lopulliseen epäluuloisuuteen tuollaisen diktatuurin ja alituisen vainoamisen aikana ja sen jälkeen. Mielenkiintoinen kasvivalinta nuo yrit kaupungin istutusalueelle. Ehkä ne kestävät paahdetta paremmin ja tuoksullaan houkuttelevat ihmiset ruokapaikkoihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Albanialaiset olivat synkästä menneisyydestään huolimatta ystävällisiä ja iloisia ihmisiä.

      Poista
  11. Hyvä kun haaveilusi kävi toteen. On se mahtava paikka, varmasti muuttunut hirmuvallan jälkeen aikamoisesti.
    Toi pikku tyttö on kauniisti puettu.
    Olen lukenut Albanian ajoista, siis hirmuvallasta. Paljon on ihmisveri virrannut ja turhaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. NImenomaan turhaan on virrannut veri. EIkä pelkästään Albaniassa, vaan monessa muussa diktatuurissa. Ja virtaa yhä edelleen =(

      Poista
  12. Mielenkiintoinen matkakohde. Siellä ei monikaan suomalainen ole varmaan lomiaan viettänyt ja tuskin pitkään aikaan mitään seuramatkoja sinne järjestetäkkään =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ylempänä jo kerroinkin siitä, että olimme matkassa ensimmäisellä skandinaavisella charterlennolla Tiranaan. Apollomatkojen seuramatka oli kyseessä. Me tosin ostimme vain lentomatkat, emme viikon lomaa Albanian Rivieralla, minne koko koneellinen kuljetettiin busseilla lomanviettoon. Kun laskeuduimme Tiranan lentokentälle, vastassa oli tv, punainen nauha ja palokunta, joka vesisuihkuillaan teki koneemme päälle kunniakujan. ELi kysymyksessä oli merkittävä päänavaus albanialaisell ematkailuelinkeinolle.

      Poista
  13. Mä olin lukenut tämän jutun ja luulin jopa kommentoineenikin, vaan mitä vielä. Varmaan taas silmät ristissä ollut kuten koko toukokuun klo 22 jälkeen.
    Albaniasta ja Tiranasta meille kertoi runsaasti eräs lähetystyöntekijä, joka visiteerasi säännöllisesti paikallislehden toimituksessa ennen muinoin.
    Mielenkiintoinen maa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voisin mennä toistekin, mutta menisin vuorille ja maaseudulle.

      Poista