3.4.2018

Rääppiäiset

Pääsiäisemme uutuus ei ollut pitsa, vaikka tämä lätty pitsaa erehdyttävästi muistuttaakin. Lätyn nimi on pekonipiirakka.

Viipaloin ison munakoison ja itketin sitä suolalla vartin verran. Sillä aikaa kuullotin pari isoa sipulia pekonissa.

Levitin piirakkapohjan päälle kuivaamani ja kuutioimani munakoison sekä sipuli-pekoniseoksen. Muutama kierros mustapippuria ja suolaa, ripaus timjamia ja mustia oliiveja sinne tänne. Päälle kaadoin pari desiä kermaa, johon olin vatkannut pari munaa. Piirakka oli uunissa puolisen tuntia. Ennen pöytään kantamista ripottelin päälle vielä tuoretta rosmariinia.

Vierasvaraksi leivoin perinteistä rahkapiirakkaa. Tuhtia tavaraa kermasta, rahkasta, sokerista, munista, rusinoista ja sitruunasta.

Ensimmäisen piirakan kävi köpelösti, sillä Vanha herra söi sen makeisiin suihinsa ennen pyhiä.

Toisen piirakan naamioin foliolla ja piilotin jääkaapin pimeimpään nurkkaan.

Syykin oli vissi: toisena pääsiäispäivänä oli suuri seurapiiritapahtuma. Pikkuihminen (joka ei enää ole kovin pieni, mutta edelleen syliin mahtuva) ja sen Pikkusisko tulivat visiitille palveluskuntansa kanssa.


Hupinumerona oli pullanleipomisaktiviteetti. Pikkuihminen ja sen Pikkusisko pyörittivät pullia munkkeja varten ja leikkasivat taikinapyörällä suikaleita kanelisolmuja varten. Olisitpa nähnyt Pikkuihmisen ilmeen, kun hän sai painaa pullan keskelle reiän ja tiputtaa renkulan rasvakattilaan kypsymään. Pienen pojan silmät olivat teevadin kokoiset, kun hän seurasi munkin kypsymistä. Metkaa hommaa oli myös munkkien sokeroiminen. Parasta ohjelmapalvelua lienee kuitenkin ollut aikaansaanosten maistelu. Munkit hävisivät hujauksessa. Illalla sokeria löytyi joka puolelta huushollia ;)

Minkälaisia rääppiäisiä sinun luonasi on vietetty?

Vanha rouva


18 kommenttia:

  1. Taas pitää kuolaa pyyhkiä suupielistä, kun täällä käy. :P Oijoi. Nam.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yllätäpä aviomies ja pyöräytä sille pekoni/munakoisopiirakka ;)

      Poista
  2. Parhaat ohjelmanumerot liittyvät useimmiten ruokaan - minusta ainakin.
    Onnistuttiin kerrankin ostamaan ja laittamaan ruokaa sen verran sopivasti, ettei mitään ole jäänyt yli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vanha herra on joskus sanonut, että minun pitäisi oll atöissä armeijan köksänä. Sen verran suuria ruokasatseja kuulemma teen. Eipähän tarvitse miehen olla nälissään.

      Poista
  3. Teidän rääppiäiset ovat juhlallisen näköisiä ja taatusti makukin on kohdallaan. Arvostan kovasti, että lapset ovat päässeet mukaan taikinapuuhiin. Hyvä ja hyvää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pikkuihminen on pienestä pitäen tehnyt kanssani kotihommia: pessyt ikkunoita, imuroinut, pyyhkinyt pölyjä, pyöritellyt lihapullia ja paistanut pipareita. Äitinsä sanookin, että pojalla on ollut ankara työsiirtolalapsuus ;)

      Poista
  4. Voi että miten hyvää näyttää olevan. Piirakkaa,munkkia rahkakakku,oih,oih. Juu meilläkin kun on muutaman kerran viikossa pieniä vieraita,niin just sokeria ,kaikenlaisia syömisten murusia löytyy koko huushollista,vaikka heidän vanhemmat kyllä komentaa,että vaan ruokapöydässä syödään. Myös peileissä ja ikkunoissakin on pieniä sormenjälkiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Justiinsa mietin peilien pesua. Keittiön penkki-ikkunassakin näyttää olevan sööttejä 3-vuotiaan tyttösen kämmeniä ;)

      Poista
  5. Omnomnom... Minä tein pashaa ensimmäistä kertaa eläessäni, tuli hitsin hyvää. Sitä sainkin syödä sitten koko pääsiäisviikonlopun, vaikka ihan pieniä nöttösiä en kerralla syönytkään... Isäntä koittaa olla herkkulakossa niin ei kelpuuttanut minun pashaani! Samoin perinteistä persikkarahkapiirakkaa on riittänyt rääppimisiksi, kun ei kukkaan käynyt kaverina syömässä. Hirviä vahinkö...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä ei moista vahinkoa pääse koskaan tapahtumaan, koska kaikki elintarvikkeet ovat niin huonosti säilyviä ;)) Ne syödään pois heti ja kauheella kyydillä, ettei vaan happane ;))

      Poista
  6. Mitään makeaa ei jäänyt rääpittäväksi. Kaik men jo pitkäperjantaina. Kakku oli joko pieni tai suku oli iso. Kummin lie. Poronkäristystä olemme saaneet nautiskella lämmitettynä samoin pöperöä, joka on jonkinmoinen pataruoka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pöperöpataruoka on kaikkein parasta! Vanha herra välillä jemmaa keitinpottuja, jotta saa pyttipannua.

      Poista
  7. Ai että kiva kun pikkuväki pääsi osallistumaan munkkitalkoisiin. Nyt vissisti tietävät, että ei ne tyhjästä ilmesty :)
    Heekkua on ollut tarjolla monenmoista.
    Me oltiin pääsiäisenä äitin pitopatojen äärellä yhden kerran ja siellä oli yllärinä kropsua - sitä ohutta ja rapsakkaa valurautapannulla uunissa paistettua ehta eteläpohjalaista - oi oi oi...

    VastaaPoista
  8. Nälkähän tässä tuli, vaikka aamupuurosta ei ole kauankaan aikaa. Meiltä löytyy vielä rääpittävänä miehen viikonloppuna tekemää peltipizzaa, mutta muuten meillä on nyt vähän sellainen "turhan" herkun dieetti :) (mikä sitten on turhaa herkkua :) )

    VastaaPoista