11.2.2018

Maalainen kaupungissa

Kyllä minua vähän tuppasi naurattamaan pääkaupungissa, kun lampsin mustiin, harmaisiin ja ruskeisiin sävytettyjen stadilaisten keskellä oranssinvärisissä huopalapikkaissani ja kirkuvanpunaisessa untuvatakissani. Sitten hymähdin, että onpahan ex-maalaisilla mitä töllätä ja kadehtia, kun raukat eivät enää osaa pukeutua vuodenajan, leveysasteen tahi maalaisjärjen mukaan.

Tämä maatiaishämäläinen lennähti toisen samanmoisen luokse viettämään laatuaikaa. Se piti sisällään pitkäkestoisia cityaktiviteetteja, kuten:

a) pitkiä kauneusunia,
b) pitkiä aamukahvi-istuntoja,
c) pitkiä kahvilasessioita,
d) pitkiä ravintolalounaita,
e) pitkiä nähtävyyssessioita ja
f) pitkiä elokuvailtoja ja
g) pitkiä nauruja ja vielä pitempiä hekotuksia.

Tuota kaikkea saa, kun on tuntenut toisen liki neljäkymmentä vuotta. Ei ole kiire mihinkään, sillä toinen on tarpeeksi.


Kävimme opastetulla kulissikierroksella Helsingin kaupunginteatterissa. Nyt osaan kertoa tarkasti, mistä ylimääräiset pahkurat vyötärölleni ovat tulleet! Lisäksi olen nähnyt verstaat, varastot, ompelimot ja maskeeraamot, missä tehdään taikoja meidän mennä ja lumoutua. Suosittelen kierrosta lämpimästi.


Helsinki-vierailujeni must-kohteisiin kuuluu aina itseoikeutetusti Akateeminen kirjakauppa, Alvar Aallon arkkitehtuurin ja miljoonien tarinoiden kauppapaikka. Sen ohella käyn aina museossa, jotta ymmärtäisin paremmin, mistä olen tulossa ja mihin olen menossa. Nyt museonnälkääni taltutti kolme museota: Suomen valokuvataiteen museo, Hotelli- ja ravintolamuseo sekä Teatterimuseo.


Teatterimuseossa oli lämmin vastaanotto ja paljon, paljon tekemistä ja kokeilemista. Pääsin vetämään päähäni dollarihatun ja päälleni vaaleanpunaisen rimpsuaamutakin. Ystävä ennusti säätä ja toimi valaistusasiantuntijana, kun minä keekoilin Arkadia-teatterin lavalla.


Välillä piti levähtää ja siihen oiva paikka on Kluuvikadun perinteikäs kakkukahvila. Karamelleja olisi ollut myytäväksi asti eikä makeista matkamuistoista ollut pulaa. Mielenkiinnolla seurasin kolmen japanilaisen matkailijan muumi-fanitusta.


Hyvinvointini tuli hoidettua tasapainoon neljän päivän nauru- ja itkuterapialla. 
Nyt jaksan taas kohdata mitä eriskummallisempia maalaishaasteita. 
Eläköön Henkinen Hammaslääkäri!

Vanha rouva



20 kommenttia:

  1. Oh, 40 vuotta ystävyyttä on kyllä huikee juttu. :) Ja iloa tihkui tänne asti siihen malliin, että täytyi olla onnistunut reissu. ;) Sun pitäis kyllä nähdä helsinkiläiset kunnon sadepäivänä syksyllä, kun Hai-saappaita näkee takuulla joka värissä... Mutta tää talvi on heille ehkä vähän vieras juttu, voit uskoo, että min valkoset kuomat erottuu joukosta hyvin, jos uskallan ne laittaa. Monesti ne kyllä jää laittamatta, kun lumi siellä sulaa suolaiseksi sohjoksi lämmitetyillä katuosuuksilla... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 40-vuotias ystävyyteni on ehdottomasti pisin ja kestävin ihmissuhteeni (jos ei verisukulaisia otetaan huomioon). Ja rakkain ja ihananin voiman antaja (jos ei Vanhaa herraa oteta huomioon).

      Poista
  2. Olipas sulla ratkiriemukas reissu!

    VastaaPoista
  3. Minä jo mietinkin, että milläs seikkailuilla se nyt on, kun ei ehdi bloggaillakaan! ;) Tuo kierros kulisseissa kuulostaa kyllä mielenkiintoiselta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Seikkailua kerrakseen ihan Helsingissä asti ;)

      Poista
  4. Mainio tuo alin kuva kaikista kielloista. Miesseuralainen tilaa ruokanne... Onkohan joku daami tilannut liian kalliit pöperöt, joita miesseuralainen ei ole pystynyt maksamaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alko valvoi vielä minunkin nuoruusvuosinani niin tarkasti, ettei nauraa uskaltanut eikä pitkissähousuissa päässyt tanssiravintolaan.

      Poista
  5. Kuulostaa aivan sinun näköiseltä reissulta, mielekästä näkemistä ja kokemista. Sinne ravintolamuseoon minäkin tahtoisin. Se kiinnostaa kovasti kun 30 vuotta viinaa kannoin humalikoille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ravintolamuseo on mielenkiintoinen paikka. Katsopa sen nettisivut!

      Poista
  6. Huikean kivan reissun olet tehnyt ja ystävyyssuhteita pitää vaalia. Hyvää ystävänpäivää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ystävyys on kallisarvoinen asia, todellakin. Joten juhlitaan sitä, sinä siellä ja minä täällä.

      Poista
  7. Mikset huudellut, että olet kaupungilla - olisin tullut näyttämään mun oman stadilaisen mustan luukkini =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tulen kesällä uudestaan, jotta voin tsekata sun puutarhankin. Tulen koko päiväksi, joten ala vaan leipoa!

      Poista
  8. Voi hyväSylvi,kuinka sinäkin just Helsingissä ollut!!! Ajattele,me molemmat siellä toisistamme tietämättä!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja samassa lankakaupassakin on pengottu, mutta minäpä en sortunut!

      Poista
  9. Käynti isoolla kirkolla kannattaa aina.
    Teatterilavasteisiin tahtoo tämäkin täällä...

    VastaaPoista
  10. Tuo teatterimuseo on minullakin museolistalla jahka vaan isoon kaupunkiin tulee lähdettyä ... näytti ja kuulosti kivalle, joten täytyypä hilata listalla vielä ylemmäs.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varaa museoon aikaa, sillä siellä voit heittäytyä vaikka valaistusasiantuntijaksi taikka näyttelijäksi!

      Poista