17.10.2017

Punainen pötkylä

Pihassamme kasvaa yksi marja-aroniapensas. Se antaa joka syksy ämpärillisen mustia marjoja, jotka Vanha herra keittää mehuksi punaherukoiden kanssa.

Komeiden marjaterttujen poimimisen jälkeen aronia ottaa nokkiinsa ja suuttuu. Se muuttaa lehtensä tuskanpunaisiksi ja tulikivenkatkuisiksi. Sitten se lennättää kiukkunsa päin pihanurmikkoa kirkuviksi vastalauseiksi.

Joka vuosi olen kiltisti haravoinut lehdet pois ja tyyrännyt ne kompostiin. Samalla olen harmitellut kauniiden värien menemistä hukkaan. Tänä syksynä sain kuitenkin ahaa-elämyksen ja keräsin oranssinpunaiset lehdet koppaan.

Istahdin puutarhapöydän ääreen ja otin puolalangan esille. Syntyi tämmöinen koriste:

 

Pistelin oranssinpunaisia lehtiä puolalankaa tuhkatiheään. Päälle ja alle pujotin palavanpunaisia koristeomenoita päällepäsmäreiksi ja altavastaajiksi. Lykkäsin koristeen kylppärin pyyhenaulakkoon roikkumaan. Oitis Vanhalla herralla oli painava sanansa sanottavana: Mitä h-vettiä varten toi pötkylä killuu tossa, eihän täsä voi edes käsiään rauhassa kuivata...



Siirsin aroniakoristeeni kiltisti kammarin puolelle roikkumaan. Ja heti kuului nojatuolista kommentti: Miten mää muka otan kaapista emännän haluamat lasit pöytään, kun toi h-vetin pötkylä roikkuu ovessa... 

Rajansa se on marinalla, pituutensa pinnalla, saati paikkansa pötkylällä. 
Tykkää se kuitenkin ;)

Vanha rouva


16 kommenttia:

  1. tulipa hieno koriste ja mitenkä hienot värit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enää ei ole värejä, sillä parina yönä on ollut pakkanen ja parina päivänä kipakka pohjatuuli. Kaikki män!

      Poista
  2. :D Komian värinen pötkylä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se vaan punaisen oranssi hieno väri.

      Poista
  3. Kekseliäs koriste! Miehet ovat kuin pikkulapsia; ei heille kannata keskeneräistä työtä näyttää - eikä näköjään valmistakaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täysin samaa mieltä. Joskus loppuu rautalanka, kun yritän selittämästäni selittää.

      Poista
  4. Hehkuvan ja kauniin koristeen olet tehnyt, kyllä se Vanha herra siitä tykkää, senkun kiusoittelee vaan♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rakkaudesta se hevonenkin potkii ;)

      Poista
  5. Nätti ja onnistunut idea, joten nyt vaan lehtiä keräämään pihalle...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pohjatuuli kerkisi harmiksei viedä kaikki lehdet ;(

      Poista
  6. Olenkin miettinyt, että mitenkä saisi aronian syysvärin talteen. Tuntuu, että hyvät värit menevät hukkaan. Siispä lehtipötkylöitä tekemään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pötkylöitäpä hyvinkin - paitsi että tuuli vei kakki lehdet mennessään.

      Poista
  7. Mielstäni ihan kiva pötkylä,mutta kyllä minun vanha herra olisis sinun omasi kanssa samaa mieltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne miehet, ne miehet - ja silti niitä rakastamme ;)

      Poista
  8. Marja-aronian syysvärit on kyllä hienot :)

    VastaaPoista
  9. Oi että - tosi symppis punertava pötkylä :)
    Hieno!
    Täällä ei kyllä ole mikään punertunut, kellastunut vain...

    VastaaPoista