22.8.2017

Tuulikin marjaunelma


Elokuisena sunnuntaiaamuna käänsimme auton nokan kohti 80 kilometrin päässä sijaitsevaa marjatilaa, minne piti mennä jo vuosi sitten. Työ esti silloin menemisen, mutta nyt viikon ainoa vapaapäivä käytettiin visusti Kiviharjun tilalla.


Ensin poimimme vadelmat. Olipa ihana poimia, kun vattupensaat kasvoivat suorissa, hoidetuissa ja huolella vaalituissa riveissä. Isoja, punaisia, tuoksuvia vattuja kertyi nopeaan tahtiin suoraan rasioihin, joka oli kotona soma lykätä suoraan pakastimeen. Muutama vattu taisi eksyä poimijoiden makeisiin suihinkin...


Sitten meidät vietiin saskatoon-riveille. Täysin uppo-outo marja, mutta ah, niin makoisa ja aromikas. Runsaita marjaterttuja oli ilo katselle. Melkein kuin olisi viinirypäleitä poiminut. Kahteen pekkaan keräsimme kolme ämpärillistä hetken hujauksessa.

Lähtiäisiksi saimme vielä Tuulikilta ohjeita tuntemattoman marjan kesyttämiseksi. Tuumasta toimeen ja raparperi-saskatoon-hillo porisemaan. Samalla syntyi myös kiisseliä, joka oli niin huonosti säilyvää, että kolmen litran kattilallisesta on enää kahvikupillinen jäljellä ;(


Hillon poristessa vatkasin mutakakkutaikinan ja lykkäsin kakun uuniin. Jäähtynyt suklaisen valuva kakku sai päällensä tuoreita vattuja ja saskatooneja. Syntyi sangen herkullinen Tuulikin marjaunelma:

  

Nälkähän moisia sokeriherkutteluja tehdessä tuli, joten Vanha herra sai perata kalastamansa ja savustamansa ahvenet. Ruodoton kala sai sekaansa keitettyä pastaa ja maissia kera salaatin, kirsikkatomaattien, sipulinvarsien sekä tillin. 


Savukalasalaatin kastikkeen sekoitin kermaviilistä, tillisilpusta, sitruunanmehusta ja hunajasta. 
Mukavaa askaretta leukaperille toi kupillinen kuorittuja kyssäkaalilohkoja.


Illan päälle Vanha herra halusi vielä jotain. Ihan niin kuin ei olisi jo tarpeeksi herkutellut yhden puuhakkaan päivän aikana. Saamansa piti: kumosin tarjoiluastiaan purkillisen viiliä. Naamioin sen marjoilla ja sipsuttelin päälle kanelia ja sokeria. 


Että tämmöinen marjaisa sunnuntai.
Kiitos Kiviharjun väelle.

Vanha rouva



14 kommenttia:

  1. Hyvä jysäys miten makoisan näköistä. Mä olen aivan ähkypuhku jo herkkujen katselusta. Koeistumaanko sohvaa pitäis päästä! Senkuin istuu junaan vain tai Vanha Herra kuskiksi. Sitten huomaisit miksi mä en ole sinun piironkasikaan havittlemassa,en enää. Hövelisti lupaan ,saat pitää se:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. JOnkun ihanuuden tietysti Vasili tuonut... kiitos Vasilin, saan pitää piironkini! Ei vaiskaan, pitäisikö oikeasti hurauttaa kässämessuille?

      Poista
  2. Voi mitä marjaherkkuja! Namm! Hyvin käytetty vapaapäivä. :P Moon nähny marjaherkkujen kuvia tänään niin paljon, että on ehkä pakko tehä viikonloppuna vaikka vohveleita. Niitten päälle vähä kermavaahtoa ja marjoja, niin avot. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tee vohveleita ja paa päälle oikein paljon örkkyjä!

      Poista
  3. Jopa on ollut isoja ja makoisan näköisiä marjoja poimittavana, noitahan on ollu ihan ilo kerätä. Ja samalla ilolla ne on muuntuneet ihaniksi herkuiksi:) Nyt onkin luonnon antimet runsaimmillaan, mikäs meidän on herkutellessa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. IHan kuin viinirypäleterttuja olivat ja niin makeita! Lajike oli muistaakseni Smoky.

      Poista
  4. Oi Oi mitä herkkuja!
    Mukavaa keskiviikkoa!

    VastaaPoista
  5. Voi veljet, hienoja herkkuja olet marjoista laittanut. Katkerana tunnustan, että meillä syödään nyt kaupan pullaa. Onneksi Sohvi keitteli kotipihan kirsikoista ja saskatoonista hilloa, jota pistin paksulti pullaviipaleen päälle. Sohvi kehui, että kirsikka-saskatoonhillo on hyvää vuohenjuuston kanssa. Pitää varmaan käydä Hirrenpäitä lukemassa -Hennalta varastamassa vuohi, jotta saisi vuohenjuustoa.
    Kiitos vierailusta. Oli ihana tavata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin, nyt on kasvot, ekenen kanssa raatata! Kun vohkit vuohen, ota samalla toinen meille. Ja kirsikoita kanssa ;)

      Poista
  6. Eihän näitä kestä katsoa, kun kuola valuu koko ajan suupielistä ;)

    VastaaPoista
  7. Kyllä näyttää olevan oikein malli-marjatila!
    Nuo saskatoonet mua nyt jurppii, kun meillä linnut söi sadon sillä aikaa kun huitelimme maailmalla... Argh. Ensi vuodeksi viritän sellaisen verkkohärpäkkeen, että sinne ei nokat kopauttele.
    Ihanaisia leipomuksiakin taas!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuulikilla oli saskatoonit visusti verkotettu. Sen sijaan vadelmapensaat runsaine vattuapajineen saavat kuulemma olla rauhassa.

      Poista