7.5.2017

Keltainen toukokuu jatkuu


Kermankeltainen seinäpallero täydentää keltaista toukokuutani. Pallero liittyy taannoiseen seinänmaalaukseen (KLIK). Pallero syntyi paksusta ekopuuvillasta viitosen virkkuukoukulla ilman mitään sen kummempaa ohjetta - kunhan virkkasin töllöä katsellessani.


Kovetin palleron tekstiilikovettajalla päältä ja alta. Kovettajaa piti käyttää ronskilla kädellä, sillä virkkuu oli iso, painava ja lepsu. Lopulta pallero oli kova koppura, joten nyt se pysyy seinällä yhden naulan varassa.

Sen verran innostuin tästä tekstiilikovettajasta, että nyt tekisi mieleni kokeilla semmoista ainetta, jolla voisi kovettaa pitsejä ulkoilmaan, tuuleen ja tuiskuun, aurinkoon ja pakkaseen. Onko sinulla kokemusta moisesta aineesta?


Virkuukoukulla syntyi parina iltapuhteena muutakin. Ostin halpakaupasta pari topattua istuinpäällistä. Virkkasin niiden reunaan hempeät pitsit, jottei homma mene ihan tylyn asialliseksi.

  

 

Istuksimaan toppatoolilla en nyt kuitenkaan ehdi, 
sillä pitää mennä katkomaan pihlajia ja ruopsuttamaan tienpiennarta. 
Heippa.

Vanha rouva

14 kommenttia:

  1. Minulla on toukokuun värinä vihreä. Nyt terapiaväri on kyllä naamassani. Kauniita virkkauksia. Heräsi kysymys, että pitääkö kovetettu pallero käsitellä uudelleen, jos sen pesee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pane isäntä kuvaamaan naamasi, niin kuukauden värihaaste on siinä ;) Kovetetun palleron pesusta en kyllä osaa sanoa juuta enkä jaata. Pitää kovettaa joku pikkuisempi työ ja pestä se - sitten ole viisaampi.

      Poista
  2. Onpa kiva seinäpallero. :D Ja aivan ihanat nuo istuintyynyjen reunapitsit! Tässä ihan rupesin katselemaan ympärilleni, josko meillä ois jotakin reunapitsein tuunattavaa... Hillitysti toki, en ihan rönsypitsejä harrasta, mutta hyvällä maulla pitsi antaa kyllä kivan ilmeen monelle asialle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos sinä lupaat virkata reunapitsin, niin minä lupaan virkata tiskirätin. Diili?

      Poista
  3. Kovin ei ole keltainen toukokuu täälläpäin, kun lunta ripsii harva se päivä. Jospa se juhannukseen mennessä loppuisi ;) Minulla on kesäkuu keltainen ja vaikeuksia tuottaa keksiä mitään keltaista virkattavaa. Sitä pronssinväristä Paverpolia tekisi minunkin mieli kokeilla, sillä saisi hienoja patsaita tehtyä, mitä nyt olen netissä kuvia nähnyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoja kuvia ollaan ilmeisesti töllötetty ;)

      Poista
  4. Hänhän on vallan sisustamaan intoutunut! Hieno katseen vangitsija tuo seinäpallero. Meillä on vain kehrääviä karvapalleroita sohvalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi minä niin haluaisin semmoisen kehräävän karvapalleron - sohviakin olisi kaksi palleron valita!

      Poista
    2. Meille yrittää nyt kolmas (semmoinen ujo piimä) muuttaa naapurista, kaksi on aiemmin haettu tätin yllätyspentueesta. Mukaviahan ne on, tervehtivät kotiin tullessa (vaativat ruokaa...) :)

      Poista
  5. NO NIIN, nysse sai oman pitsiliinansa seinälle!!! Jihuu, ja hienolta - eikun komealta ! näyttää. Kyllä.
    Ja kelpaa istuskella noin komealla pehmukkeella. Kyllä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikä jää viimeiseksi palleroksi - ootas vaan sinä seinäpalleroinspiraationi lähde!

      Poista
    2. Voi joo - odottelen innolla ja suuuuurella mielenkiinnolla!
      Kyllä mäkin niin taas inspiroiduin tuosta isosta pyörylästä, että pitää taas jotakin muutakin kuin se eka tekele (joskus) :)

      Poista
  6. OOOOOHHHHHHHHH... voi kuinka kaunista, pakahdun!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä hyvä ystävä pakahdu tämän takia - sehän on vain pallero!

      Poista