Vanha herra sai Työn päiväksi hoitaakseen tuunausprojektin. Mitä meni juuri ennen vappua löytämään puuliiteristä kaksi vanhaa puuovea. Siinä se sitten mittasi ja leikkasi, sahasi ja porasi syksyllä kaivamani kukkamaan vieressä. Saapas nähdä, mitä kaunista touhusta syntyy... näytän sitten valmiin tuunauksen, jahka paikkamaalaukset on tehty.
Herran tuunaillessa päivätolkulla minä kerkisin kunnostaa kasvimaani. Siemeniä, saati taimenia ei kasvilootiin voi vielä haaveillakaan, sillä maa on litimärkä ja lapionpiston syvyydestä vielä umpiroudassa. Siispä minä keskityin narsissien ja ruusujen kanssa somistelemaan kevätkylmää kotikartanoa.
Kerkesin myös koluta oman puutarhavarastoni ja löysin viime kesänä Lapin Otolta lahjaksi saamiani ruosteisia piikkilankoja. Yhden lankanipun kieputtelin ympyrälle ja koristelin ökysti. Rustasin lastunauhasta valkean rusetin ja karhensin sen silkoista runsautta pellavaisella narunpätkällä. Lykkäsin piikkien vastapainoksi pitkän lasikristallin rusetin keskelle roikkumaan. Koko kruusaus keekoilee nyt takan reunuksella.
Vanha herra totesi vapun jälkeen, ettei kerinnyt edes simaa juoda, saati tippaleipää syödä, kun oli niin äksöniä tuunausrintamalla. Sen siitä saa, kun Aate on jalo ja mieli ylen ylhäinen!
Vanha rouva
Vallan ihanaa olet jälleen askarrellut ja siinä sivussa olet kerinnyt vielä leipomaan herkullisa leivonnaisia..nami, nam :)
VastaaPoistaMielenkiinto heräsi,mitä kummaa teillä oikein tuunaillaan.
VastaaPoistaPiikkilanka on kaunista ihan sellasenaan, mutta noi koristukset tekee siitä upian.
Oikein ilosta päivää.
Voi että tuo piikkilankakieppu koristeineen osaa olla liikuttavan herkkä ja kaunis.
VastaaPoistaVoi Vanha herra parkaa,kun niin kiire vappuna,että ei ehdi simaakaan juoda! Hieno piikkilankajuttu sulla nyt. Sä aina ehdit touhuamaan niin monen moista. Muuten siitä mökin puusavotasta. Se ei koidu minun niskoille juurikaan. Kyllä mä vähän voin autella,mitä pystyn. Mutta mä olen sairaseläkkeellä,enkä suinkaan huvin vuoksi,vaan olen oikeesti hirveän sairas. Mun sydänvika ei ehkä kestäis suuria puusavottoja. Sitten mulla on kaksi suurta nyrkin kokoista tyrää mahassa,jotka terveellä ihmisellä leikattais heti,mutta mua eivät uskalla,kun mä en meinaa selvitä anestesiasta. Tyrät voi vetää elimistön kuolioon millä hetkellä hyvänsä ja sit ambulanssilla sairaalaan,jos vielä ehtii ja sit hätätapauksessa yritettäis leikata. Mun ei saisi kantaa,eikä nostella mitään painavaa,pitäis koetaa olla hissun kissun. Mun verenkiertohäiriöiset jalat on myös omat lukunsa. Eilen kun sain leivotuksi,niin menin sänkyyn peiton alle ja aivan itkeä vollotin,kun oli jalat pohkeesta niin kipeet. Tuli seisottua leipoessa liian kauan. Niin että ei se puusavotta ole mun juttu. Mulla on ahkera mies,kolme riuskaa poikaa ja työhullut vävyt:)
VastaaPoista