Puutarhavarastosta otin syksyllä pajusta punomani kranssipohjan. Askartelulaatikosta etsin rikkoutuneen kanelikranssin, jonka hajotin atomeiksi. Kyytipojaksi napsin Thaimaasta roudaamiani pitkiä kanelitankoja lyhyemmiksi pätkiksi. Liimasin pätkiä ja pitkiä sikin sokin pajukranssiin.
Rutistelin sanomalehdestä palloja. Kerin niiden päälle virkkausprojekteistani ylijääneitä mohairlankoja. Näpersin sukkalanganlopuista tähtiä ja rusetin. Lisäsin koristukset paju-kaneli-kranssin päälle - taas sikin sokin.
Ja tässä se nyt on. Ikioma keräkranssini. Onhan se tietysti hieman poikkeava, mutta olkoon. Tuoksuu se ainakin ihanalle!
Vanha rouva
Voi etä toi on UPEA,(arvaa kuka nyt on kade:))) ) Sie toit koko keräjuttuun uuden ulottuvaisuuden.
VastaaPoistaOot sie kyllä taitava rouva.
Onkin huikeen ihana kesäkranssi ja hienosti toteutettu:)
VastaaPoistaVoi että mikä idea. Upea väritys ja ihana oivallus.
VastaaPoistaooh, no niin,nythän sinulla on kranssi ja aivan erityisen ihana sellainen! Mikähän mun nyt tuli,mun naama vihertää......
VastaaPoistaSulla on nyt kaikki niin sävy sävyyn, vaatteet ja kranssit.
VastaaPoistaOlet ollut niin ahkera, mä vaan laulan ja yritän opetella sanoja ulkoa:(
No voi mahoton, mikä ilmestys.:) Kranssi täynnä iloa ja hyvää mieltä. Kukkasetkin näyttävät aniskukilta, vai tähtiananas ko se olikaan.
VastaaPoistaEnää ei siun tarvii ol harmissas, ko on mitä näyttää:))