Meidän huushollissa ei enää napeilla pelata. Se on loppu nyt, nimittäin ainainen SEN oikean napin etsiminen nappilootasta paidanrintamukseen tai housunkaulukseen. Napit on lajiteltu ja pantu ojennukseen:
Minulla on nääs ollut semmoinenkin vamma, että hamstraan nappeja. Kerran ostin toijalalaisesta osto- ja myyntiliikkeestä MUOVIKASSILLISEN sekalaisia nappeja. Joku kyläkauppa oli lopettanut toimintansa ja toimittanut tilpehöörinsä myyntiin. Kirpputoreiltakin on tullut nappi kavereineen ostettua... Entäs sitten ulkomaanmatkoilta tuodut nappikaunottaret?
Nyt päätin kertaheitolla ratkaista napinsäilytysongelman ja tehdä kaunista kotiin. Toki panin jemmaan kaikkein vanhimmat (mummun peruja), kauneimmat (Varsovasta) ja nostalgisimmat (neukkunapit sirppeineen ja vasaroineen) ja muuten vaan ehdottoman ja absoluuttisen tarpeelliset.
Solmin iltapuhteina napeista värillisiä kransseja. Kieputtelin tavallista hitsauslankaa ensiksi kranssinpohjaksi ja sitten aloin koota nappeja ohuella askarteluun tarkoitetulla metallilangalla pohjan ympärille. Halusin peittää napeilla pohjakehikon ympäriinsä, jotta voin ripustaa nappikranssini vaikka ikkunalle tai peilin eteen niin, ettei pohjakranssia näy ollenkaan. Sain aikaiseksi viisi kranssia. Tässä yksityiskohta harmaan ja sinisen sävistä kootusta kaunistuksesta:
Muita värejä ovat musta, ruskea ja vihreä. Vielä kun joku kertoisi, mihin minä lykkään kaikki nämä kranssit! Voisikohan niitä käyttää pannunalusina? Tai lahjomisvälineinä?
Terveisin Vanha rouva
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti