25.12.2020

3 ja 1/2 lahjaa

Jouluaaton lahjat olivat sekä yllätyksettömiä että yllätyksellisiä. Aloitetaan näistä kahdesta paketista, joista toinen on minun. Isommassa on Vanhan herran nougatsuklaat (YÄK) ja pienemmässä Vanhan rouvan vihreät kuulat (AAH). Ei tule kiistaa eikä asiaa toisen makeislootalle, ei. Ja jostain kumman syystä Joulupukki tietää joka vuosi, että ilman näitä kahta, varsin yllätyksetöntä toivepakettia ei tule joulu.

Siirrytään sitten niiden yllätysten pariin. 

Ensimmäiseen yllätykseen olen syypää minä itse. Ennen joulua kolusin kaupungin ainoan kirjakaupan yllättääkseni itseni takuuvarmalla kirjalahjalla. Mutta kauppa oli täynnä pintakuohua, trendiopuksia ja tilpehööriä. Ei tullut kirjayllätystä pakettiin. Tuohtuneena marssin paikalliseen kädentaitojen aarreaittaan, Taito Shop Ouluun. Jo alkoi löytyä yllätystä: pässinpökkimien pohjoispohjalaisten maakuntasukkien tekemispaketti. Ostaa täräytin paketin ajatuksella, että joskus teen, kun sattuu oikein pahasti. Edellisestä kirjoneuletyöstäni on nääs kulunut liki 40 vuotta =). Yllätin itseni täydellisesti. Sukat valmistuivat aatonaattona. 

Seuraava yllätys on hauska. Vanha herra oli kylmässä vintissä kronaamassa. Hän astui muhien päälle ja jalan alle osui jotain kovaa. Muhat pöllysivät, kun Vanha herra kaivoi esiin tummansinisen emalikyltin. Reissussa rähjääntyneen ja pahasti likaantuneen. Mies toi kyltin alas, pesi ja puunasi ja ihmetteli, mistä moinen on vinttiin hautaantunut. Minä ihailin ja ihastelin painavaa aarretta, jolloin Vanha herra loihe romanttisesti: "Siinä on sulle joululahja!" Niin kyltin tie vei huushollin tärkeimpään huoneeseen. Varmaksi vakuudeksi siitä, että asioiminen on vaivatonta.


Kolmas yllätys saapui Helsingistä, missä ilmeisesti sijaitsee Joulupukin eteläinen toimipiste. Paketti oli iso ja painava. Se sisälsi papukaijalukkoja, siemeniä, suklaata, sydänheijastimia ja heijastavia sirppejä ja kepakoita. Ensi kesänä istun kukkameren keskellä ja liimailen sirppejä ja kepakoita omatekoisiin heijastinkoristuksiin, jotka kiinnitän papukaijoilla rusakoitten riesaksi. Suklaat taitavat tulla syödyiksi ennen sitä. Kiitos S, Joulupukin aputonttu!


3 ja 1/2 lahjaa rikkaampana olin hövelillä päällä ja päätin lahjoa myös Taiston. Taisto oli joulunaluspäivät vähän änkyrä eikä halunnut punaista pipoa päähänsä. Puin sen kuitenkin rusettiin ja keitin sille mukillisen kuumaa glögiä. 

Jouluterveisin Vanha rouva

10 kommenttia:

  1. No wow mikä sukkapari! Älä ihmeessä pidä 37 vuotta väliä enää seuraaviin!

    VastaaPoista
  2. Vai että ihan kirjoneuletta, eikö oo hauska yllättää ittensäkin joskus. ;) Ja mahtava kyltti, miekii haluun!

    VastaaPoista
  3. Niin paljon kivoja juttuja. Mikä sen parempaa. Tuo Taisto on kyllä mun makuuni 🐽 Hyvä tyyppi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taisto on meidän lemmikki. Taiston kaima oli aikoinaan mun esimieheni, tulinen taistolainen hänkin ;)

      Poista
  4. Samaa nougatsuklaata meilläkin on tultava tytölle ja minulle After Eight rasia, muuten on joulu pilalla. Täytyyhän perinteitä kunnioittaa. ;)

    VastaaPoista
  5. Tosi nätit sukat ja makee taulu!
    (Kivaa, että härpäkepakettipaketti saapui perille ja pääsen jännää mitä niistä syntyy...)
    Mukavaa vuoden viimeistä päivää ja edellistä parempaa huomenna alkavaa uutta vuotta teille molemmille!!! 🧡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Härpäkkeet näkevät uuden elämän, kun inspiraatio iskee. Pitää ensin vähän tuumailla.

      Poista