Iltapuhde ilta-auringossa ilta-puutarhassa. Kun en keksinyt mitään tähdellisempää tekemistä, menin ja ronasin varastolootasta esille kaikki pikkuriikkiset kermanekat ja kuppiparat.
Ripustin ne roikkumaan humalakaareni orsille. Siellä ovat nyt sekä mummun että anopin lasiset ja porsliiniset nekat. Joukossa on myös oma emalimukini, jonka sain vaarilta kymmenkesäisenä likkalapsena. Joukon jatkona roikkuu myös kuparimuotteja, joille en ole tähän päivään mennessä keksinyt järkevää paikkaa. Nyt keksin - järkevyydestä en mene takuuseen!
Nyt minä istun humalakaareni alla ja pääni päällä killuu kokelma perintökalleuksia.
Parempi näin kuin varaston pimennossa.
Kun kerta puutarhatunaamisen makuun pääsin, hain liiterinullakolla maanneen airon esille. Kuljin airovanhuksen kanssa ympäri kartanoa, kunnes Vanha herra hermostui ja haki ruuvikoneen. Teimme airosta feikkikaiteen porraspieleen. Nyt odotamme, että kärhövauva voimistuu ja kietoutuu airon varteen (talvi tappoi ritelikössä kasvaneet villiviinit, yhyy).
Kasvun ihmettä odotellessa toivotan sinulle oikein kaunista päivänjatkoa!
Vanha rouva
No jopas keksit hilpeän tavan panna kalleudet näytille ja airoo mie etin silmä kovana ja löysin sen kukkapurkkien yläpuolelta.On muute kiva väri tuo kanerva,sillä tulis kommeen näkönen taloki,nykyjään ko maalaavat sellasella likasen värisellä sini/harmaalla,mie en ollekaan tykkää,nut jokanen näkkee omal tavallaan,värit ja muut tekeleet.
VastaaPoistaSiulki hyvvää päivän jatkoa:)
Kanervanväri tuli siitä meille, kun talo on aina ollut oljenkeltainen. Kanerva on sen vastaväri - sanoi maalikauppias - ja niin minä jäin koukkuun.
PoistaNo jopa keksit, siinähän nuo kupit ja nekat on just niiko pitääkin.
VastaaPoistaToi airo on sitten mainio.
laitan siulle niitä sipuleita, kunhan ovat hiukan vielä vetäneet lehdistä voimaa itseensä.
Mukavaa loppuviikkoa
OI, minä olen aivan unohtanut näyttää sahat! Sinä teit taannoin sahasta koristeen ja sen innottamana minä tein jotain muuta - ootas vähän!
PoistaVoi,voi,perintökupit nyt tuuleen heilumaan! Aatteles jos ne menee rikki! Nehän ois voinut laittaa vaikka sen mun lipaston päälle. Kyllä mä nuokin olisin huolinut:)
VastaaPoistaNo jos ne menee rikki, niin mulla on tarpeita, mistä tehdä mosaiikkia - kunhan sä ensin opetat!
PoistaUpea kokonaisuus, mulla on aina tunteet tavaroissa kiinni, jotenka raaskisinko toteuttaa ideaasi.. Airo on vallan mainio!!
VastaaPoistaRaaski raaski! Nyt mää katselen mun nekkojani joka päivä, ennen vain kaksi kertaa vuodessa, kun siivosin varaston.
PoistaTaas väärinluettua, nekkatuunausta odottelin :)
VastaaPoistaMutta onhan tuokin tuunausta, säleikkö tuunattu nekoilla.
Mä en varmaan raaskisi - tosin mulla ei olekaan kuin kaksi hienoa perintönekkaa... Ne muut joutais vaikka ulkoilemaan.
Kas kun sua ei istutettu veneeseen airos kanssa :D
Ei se huoli mua soutamaan, kun mää kuulemma kiemurtelen. Juups, tunaustapa hyvinkin - noihin nekkoihin ei mahdu kuin liraus kermaa, joten joutavat roikkua tuossa. Mun kahvimukiin tarvitaan about 2 desiä maitua!
PoistaNythän siinä onkin nätisti nekat ihailtavissa, eikä kaapissa pölyttymässä, niin kuin tavallisesti ihmisillä.
VastaaPoistaHieno ja kiva idea!
VastaaPoista