8.10.2017

Kyyhkynharmaa lokakuu


Minulla ja Vanhalla herralla on perustavaalaatua oleva näkemysero kyyhkynharmaasta. Villalangasta virkkaamani tyynynpäällinen on minun mielestäni kyyhkynharmaa - Vanhan herran mielestä hiirenharmaa. Minulle armeijan vanhasta huovasta tehty patjanpäällinen on variksenharmaa väriltään - Vanhalle herralle rotanharmaa. Siitä olemme sentään samaa mieltä, että joku eläinkunnan edustaja kuitenkin on lokakuisen kotimme käynyt värittämässä.


Virkkasin tyynynpäällisen isostaveljestä viitosen koukulla. Passeli pikkutyyny päänaluseksi, kun takkaantuijottelukausi alkaa. Pikkutyynyn kaveriksi ompelin pellavapyyhkeistä isommat tyynyt: toinen valkea kuin lokki ja toinen tummanharmaa kuin naakanselkä.


Kyyhkynharmaata on mielestäni häivähdys myös köökkivaa´an päälle värkkäämässäni siemenkotapallossa. Rakastuin kesällä värikkäisiin pioniunikoihin, jotka kukittuaan ilahuttivat minua vielä kauniilla siemenkodillaan. 

 

Unikkopallon kaveriksi sidoin kotimaisista valkosipuleista pikkukimpun. Siinäkin on mielestäni häivähdys kyyhkynharmaata - Vanhan herran mielestä unikkopallo on mitättömänvärinen (?) ja valkosipulikimppu syötävänvärinen (?).

 

Jäkäläpallosta sentään olemme herrani kanssa samaa mieltä - se on kyyhkynharmaa. Sinipiikkiputken kukinnoista pistelin jäkäläpalloni seuraksi armaani silmien värisen pallon ja piironginpäälle lykkäsin värikkäistä juolukanlehdistä askartelemani pikkupallon.

Kaikissa palloissa on pohjana oasispallo. Siihen on helppo pistellä siemenkotia. Jäkälien kiinnittämiseen taittelin puolalangasta U-hakasia. 

 

Olohuoneen puusohvalle ompelin kirpparilta löytyneestä ristipistoliinasta kaksi tyynynpäällistä. Kirjotut kukkaset ovat Vanhaa herraa siteeratakseni P-ruskeita, ihan niin kuin toi seinäkin ;(  Minun mielestäni ruusut taas ovat suklaanruskeita ja seinä kaakaonruskea. 


Nyt lähden kerimään uutta väriä kerälle. Sillä värillä ei ole mitään tekemistä eläinkunnan kanssa, vaan se on auringon, lämmön, kesän ja kullan väristä...

Vanha rouva


12 kommenttia:

  1. Toinen teistä taitaa olla lintu luonteeltaan, kun värisävyt taivaalle leijailevat. Ruusut tyynyssä ovat kyllä k-ruskeita eli kullan ruskeita. Unikon siemenkodat ovat metkan näköisiä. Sopivat hyvin kaikenlaiseen askarteluun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Unikon siemenkodissa helisee miljoona pienenpientä siementä = ensi kesän kukkaloisto.

      Poista
  2. Oot ehtiny tehdä paljon kaunista! (: Kyllä noi ristipistotyynyt on ihan mun suosikit, (minusta väriltään pudonneiden lehtien sävyjä) ja nuo kaikki pallerot on hauskoja! Mie oon vaan neulonu ja kattellu Yle Areenasta Strömsön vanhoja jaksoja ja haaveillu sisustus- ja askartelujuttuja... No vaihoin mie verhot ja sohvatyynyjen päälliset, kun jotain piti päästä tekemään. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pikkuhiljaa askaroidaan, eikös vaan. Maailmasta ei tämän valmiimpi tule, vaikka kuinka huhkittaisiin ;)

      Poista
  3. Olipa hauska lukea, kuinka monta sävyä saitte aikaiseksi harmaasta. Harmaa. Jo sanana vähän totinen, mutta saa uuden vivahteen, kun se muuttuu kyyhkynharmaaksi tai rotanharmaaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen aina inhonnut tasapuolisesti sekä harmaata että beessiä, mutta näköjään ikä tekee tehtävänsä. No, beessinvanha en sentään vielä ole!

      Poista
  4. Hah,hah haa kyykhky ja hiiri. Varis ja rotta,eikö ne melkein ole samat elukat,haha hah. Syksyn ruska on kyllä nyt kauneimmillaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänä syksynä ruska on ollut todella kaunis ja todella pitkä. Minä niin nautin siitä.

      Poista
  5. Harmaa onkin kaunis väri. Niin monisävyistä että nimiäkin voi olla monenlaisia. Minua katsottiin kuin hullua, kun menin maalikaupassa pyytämään "pulun rinnan harmaata".Ihan oikean sävyn sekoittivat silti =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pulun rinnan harmaa kuulostaa kauniilta. Mitä sillä maalasit?

      Poista
  6. Värikästä harmaata!
    Tyynyissä on roima ripaus nostalgiaa.
    Raaskiskin surauttaa mummojen vanhoja liinoja samaan tarkoitukseen. Raaskiakko vaiko eikö...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pakko oli tehdä tyynynpäällisiä, sillä pöytään kirjottuja liinoja ei meillä voi ajatellakaan. Heti on joku tahmatassu kulauttamassa siihen kahvinsa, ellei peräti mustikkasoppaansa. Sitä paitsi tyynyt on siinä päässä olkkarin sohvaa, mihin herra ei vahingossakaan rönähdä, joten ristipistoruusut saavat olla rauhassa ;)

      Poista