18.8.2017

Kesäloman kukkakimppu


Kesäloma oli ja meni. 
Tässä lomalla sieltä sun täältä bongatut luonnonkukkaset.


84. Isosätkin 

Vuolaan koskipaikan ääreltä löytyi valkeana kukkalauttana lilluva isäsätkin. Se viihtyy puhtaassa ja kirkkaassa vedessä, missä on kova sora- tai kivikkopohja. Isosätkin häviää yleensä ensimmäisenä vesistön rehevöityessä.


85. Luhtalemmikki

Vuonna 1885 ilmestyneessä Mathilda Langletin käsikirjassa Perheenemännille kaupungissa ja maalla neuvotaan, kuinka "lemmenkukasta, joka kasvaa purojen ja vesistöjen partaalla, voi sitoa paksuja, pieniä seppeleitä, joita pannaan teevadille veteen, jolloin kukat rupevat kasvamaan ja täyttävät vadin".


86. Ketoneilikka

Ketoneilikkaa on luonnehdittu Suomen kasviston punaisimmaksi kukaksi. Lajin pölyttäjänä toimivat lähes yksinomaan päiväperhoset, sillä muut hyönteiset eivät erota punaisia värisävyjä. 

 

87. Mäkitervakko

Muistan lapsuudesta, miten tahrasin käteni ruskeaan mönjään, kun poimin kuivalta mäenrinteeltä tervakukkia. Kukan yläosaa peittää punaruskea, tahmea aine, josta tervakko / tervaheinä / tervakukka, on saanut sekä suomalaisen että tieteellisen nimensä. Tahma on mäkitervakon keino estää mesivarkaita kiipeämästä vartta pitkin ja tunkeutumasta kukkiin. Usein tervaan on takertunut monenlaisia siivettömiä ja siivellisiä pikkuotuksia. Vahvat hyönteiset pyristelevät itsensä irti tahmeasta ansasta, mutta jättävät kyllä sen jälkeen kukan rauhaan. Tahmaan on toinenkin, vielä varmistamaton selitys, jonka mukaan tervakko on lihansyöjäkasvi ja saa lisäravintoa sulattamistaan pienistä hyönteisistä.

 

88. Kangasajuruoho


89. Kaarlenvaltikka

Ruotsalainen luonnonhistorioitsija ja kielitieteilijä Olof Rudbeck oli mukana vuonna 1695 Tornionjokilaaksoon ja Lappiin suuntautuneella tutkimusmatkalla. Rudbeck löysi Luulajanjoen varrelta tyylikkään kasvin, jonka kukka loisti kuin kultainen kypärä. Kasvi oli nimeä vailla, joten Rudbeck omisti sen ajan tavan mukaan maan valtaistuimen hallitsijalle Kaarle XI:lle. 

Kaarlenvaltikka kasvaa Suomen pohjoisosissa. Kukkiessaan kasvi on upea näky ja keltaiset kukat lähes metrisen jäykän varren päässä erottuvat pitkien matkojen päähän niillä aukeilla ja kosteilla paikoilla, joilla kaarlenvaltikka yleensä kasvaa. 


Tämä valtikka oli valitettavasti jo kukkimisensa kukkinut, joten sinä saat nähdäksesi vain hurjan näköisen tyviruusukkeen!

90. Rantaminttu


Rantaminttu on hyvin monimuotoinen kasvilaji. Eri puolilla Suomea kasvavat rantamintut ovat tyystin erinäköisiä. Rantamintun epävirallisiksi alalajeiksi on joskus lueteltu jokiminttu, järviminttu, lounaisminttu, pihaminttu ja rikkaminttu. Nimet todistavat rantamintun monimuotoisuudesta.

Rantamintun lehtiä voi käyttää mausteeksi, mutta eri kantojen makuerot ovat suuria. Minttulajit risteytyvät helposti keskenään ja risteyttämällä rantaminttua muiden lajien kanssa on saatu aikaan liuta ilmastossamme hyvin kestäviä minttuja. Suomessa tavattavia rantamintun ja jonkun toisen minttulajin risteymiä ovat ainakin jalominttu, karjalanminttu ja kiehkuraminttu. 

 

91. Huopaohdake

Huopaohdakkeeseen on aina suhtauduttu Suomessa suopeammin kuin piikkisempiin sukulaisiinsa, jotka ovat Raamatussakin tuhon, sekasorron ja pahuuden vertauskuvia. Lehtien pikkuruisten piikkien kärjet ovat lyhyitä, hentoja ja pehmeitä. Nämä eivät riitä suojaamaan sitä esimerkiksi hirviltä, jotka syövät huopaohdaketta hyvällä ruokahalulla. Maailman laajimmalle levinnyt päiväperhonen, ohdakeperhonen, vaeltaa joka kesä Suomeen ja sen toukat syövät ohdakkeita. 



92. Pulskaneilikka

Antiikin kreikkalaiset omistivat neilikankukan kauneuden jumala Afroditelle. Suvun tieteellinen sukunimi Dianthus pohjautuu sanoihin dios anthos, ’jumalten kukka’. Kukkien miellyttävä tuoksu tuntuu vahvana etenkin öisin, sillä pulskaneilikka houkuttelee pölyttäjikseen etupäässä yökkösiä.

Pulskaneilikka saapui Tenojoen rannoille, Kemijokivarteen ja Oulangalle idästä pian mannerjään vetäydyttyä. Perämereen laskevien jokien suullekin se on levittäytynyt, muttei sen etelämmäksi. Alkuaan pulskaneilikka on hiekkaisten joenrantojen, kuivien lehtojen ja kalkkikallioiden kasvi, mutta on luonnonkasvupaikoiltaan levittäytynyt myös ihmisen raivaamille niityille, pientareille ja tienvarsille. Sitä on siirretty myös tarkoituksella pihojen koristeeksi. 

 

   

93. Maariankämmekkä

Orkiodeojen eli suomeksi sanottuna kämmeköiden heimo on suuri. Siihen kuuluu noin 20 000 lajia. Suomessa niitä kasvaa runsaat 30 lajia. Yleisin on tämä kaunotar, maariankämmekkä. 


94. Lumme

Valkokukkaista, yöksi ja sateisella säällä terälehtensä sulkevaa lummetta pidetään puhtauden ja siveyden kukkana. Vielä keskiajalla uskottiin, että lummerohto hillitsee sukupuolisia mielitekoja. Toisaalta Keski-Euroopassa kukkaa myös kavahdettiin, sillä huoneisiin vietynä sen uskottiin kylvävän kuolemaa.

  


Yhdeksänkymmentäneljä kukkasta on kimpussani.
Vielä kuusi odottaa iloista poimijaansa.

Vanha rouva


10 kommenttia:

  1. Kaarlenvaltikkaa en ole ikinä nähnyt. Sinulla on pian sata rikki. Minun kukkaseni ovat nyt tauolla. Ehkäpä etsin loppuja lumen seasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Multa puuttuu vielä kuusi kukkasta. Pitää ottaa pyörä alleen ja lähteä metsästämään niitä, etteivät hautaudu lumen alle.

      Poista
  2. Kauniita kukkia. Lumpeet ja ohdakkeet ovat suosikkeja.

    VastaaPoista
  3. Kauniita luonnonkukkia. Minulle on ilmestynyt toi neilikka jostakin ??? en vain tiedä mistä, mutta kaunis se on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Linnut ne neilikkaa sulle toivat.

      Poista
  4. Minkähän takia pulskaneilikan nimessä on tuo pulska kun se on kuitenkin niin siro ja kaunis kukka. Minä ainakin miellän pulska sanan lihavaksi. Minä olen pulska =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pulska on ennen vanhaan tarkoittanut komeaa ja kaunista. Aatteles, jos niin ois edelleenkin. Meitä olisi sitten kaksi komeaa ja kaunista!

      Poista
  5. Sinulla on varmasti tieto luonnonkukista kasvanut tään kesän aikana ja meidän muidenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kasvanut, kun vaan pysyisi kaikki tieto päässä eikä katoaisi mustaan aukkoon nimeltään mun aivot.

      Poista