8.4.2017

Koralli, keeppi ja kevätnuttu

HUHTIKUU 
on korallinpunainen
niin kuin Saran, rakkaan alter egoni kaulanauha.


Noinhan minä päätin, kun aloin vastata Vuosi väriterapiaa -haasteeseen . Saralla viittaan itsenäiseen ja itsepäiseen Sara Wackliniin, joka kävi niiaamassa itselleen opettajattarentodistuksen Sorbonnessa perustettuaan ensin mamsellikouluja sinne ja tänne ja toimittuaan koulujensa itseoppineena opettajattarena vuosikymmeniä. Vanhoilla päivillään Sara kirjoitti hupaisan kirjansa "Satanen muistelmaa Pohjanmaalta", mikä on kerrassaan riemastuttava kuvaus pohjoispohjalaisesta mentaliteetista!


Minulla on kunnia työni puolesta keekoilla silloin tällöin Sarana keepissäni ja runsaissa helmoissani. Puvun ja hatun olen teettänyt ompelijattarella, joka on puvustanut monta suomalaista kokoillan elokuvaa. 

Saran käyttämistä korallinvärisistä helmistä huhtikuun väritys lähti liikkeelle. Ensin katselin korurasiani koralleja.


Nämä korvakorut ostin madridilaiselta kultasepältä vuonna 1986, kun olin kuudetta ja viimeistä kertaa reilaamassa pitkin Eurooppaan. Täytin silloin 26 vuotta ja tunsin itseni ikälopuksi - siihen maailman aikaan Interrail-oikeus loppui, kun saavutti tuon maagisen vanhuuden rajapyykin. Ostin vanhuudenpäivien lohdutukseksi korallikorvikset.


Tämän sormuksen ostin Azoreilta vuonna 2010, kun täytin 50 vuotta. Olin kuin olinkin elänyt vanhaksi, joten sitä juhlistin hopeasepän tekemällä massiivisella kantasormuksella. Siinä on neljä korallinpalasta, viljelty helmi ja mustaa emalointia sisällä. 


Korallinväristä lankaa löytyi, kun aikani etsin. Se on täyttä villaa ja sitä oli helppo virkata ja kutoa 3,5 koukulla ja puikoilla. Lankaa kului 650 grammaa. Halusin yhdistää korallikorvisteni kuvion ja korallisormukseni mahtipontisuuden - siksi tekniikan vaihdos. Virkkauksen ja neuleen yhtymäkohtaan pujottelen vielä korallinvärinen samettinauhan, kunhan saan semmoista hommattua. Sillä tavalla saan feikattua itselleni "vyötärön". Olkapäille tein laskokset, sillä mielestäni neuletakissa pitää olla liikkumavaraa ja tilaa hengittää. 


Saran korallitakki on siis viimesilausta vaille valmis. Kohta sitä tarvitsen, sillä kevät tuo tullessaan monta ihanaa työkeikkaa, joilla voin keikistellä uudessa ihanuudessani. Ihania aikoja odotellessani voin nauttia Saran kirjoituksista vaikka teemaan sopivan jälkiruoan äärellä:


Korallinpunaisin terveisin

Vanha rouva



16 kommenttia:

  1. Korallia, korallia ovat helmeni minun. Biisikärpänen iski minuun nähtyäni Saran helminauhan. Claudian kanssa olette olleet v. 1986 samoilla linjoilla.
    Erittäin kaunis villatakki. Tässä kelpaa keikistellä kevätillassa rinta rottingilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama biisi soi päässä, eikä lähde mihinkään. Mitähän sitä tulikaan tehtyä vuonna 1986?

      Poista
  2. Koralli on kyllä kaunis väri.
    Neuletakin pitsikuvio on kerrassaan ihastuttava. Pitäisiköhän vihdoin siirtyä villasukista isompiin töihin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Villatakki on kyllä vaihtelua sukille, suosittelen.

      Poista
  3. Voi että sinua. Nyt olet alkananut keekoilla Sarana:) Komea on puku ja hattukin kaikkineen. Upeat korusi ja kaikista hienoin on tekemäsi takki. Sulla on aika pitkä vanhuus,kun se on 26v alkanut:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juups, jo 30 vuotta pelkkää vanhuutta ;)

      Poista
  4. Korallinpunainen on niin kaunis väri. Minullakin on Sisiliasta ostettu korallinen kaulanauha, josta tunnen nykyään huonoa omaatuntoa, olisi saanut jäädä mereen kasvamaan nekin palat. Siitä huolimatta sormuksesi on valtavan ihana ♥♥♥
    Laitoin tuon kirjan heti kirjastoon varaukseen. En ole ennen kuullutkaan siitä, mutta näkyi Jyväskylän kirjastosta kaksi kappaletta löytyvän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saran kirja kannattaa nauttia pikkusina palasina, mikä onnistuu todella hyvin - onhan kysymyksessä 100 tarinan kokoelma. Suosittelen tutustumaan esim. siihen, miten Oulussa on tapana ottaa emäntä huusholliin ;)

      Poista
  5. No onpa kaunis neuletakki ja upea sormus. (: Kelpaa sitä nyt korallinpunaisissa keimailla! Kyllä sie kaikennäköstä osaat tehdä! Miulla ei oo aikoihin ollut villasukkaa suurempia vaateprojekteja, ja toinen koskaan neulomistani paidoistakin meni nyt purkuun peittoprojektia varten, kun ei sitä koskaan tule pidettyä, kun siihen käytetty lanka tuntui jotenkin raskaalta paidassa, ja väritkään eivät tuntuneet omilta päällä. Luulen, että pusero saa nyt ihan uuden elämän, kun lanka on oikeassa paikassa. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kuule, sitä on purettu vaikka mitä! Ja aina on uusi projekti ajanut puretun tielle...

      Poista
  6. Vaissoo, että korallinpunainen on huhtikuu... tätä täytyy hetken mutustella, kun sen olen ruskeaksi (pajunkissat...) ja vihreäksi (rairuoho...) mieltänyt :D
    Oli miten oli, hieno on huhtikuusi - paljon komeampi kuin mun tylsyys ja tavanomaisuus :)
    Kivat tarinat komeissa koruissa. Ja Sara the opettajatar kulkee niissä tarinoissa sujuvasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta puhuakseni hutikuu on ei-minkään-värinen, kun aamuhämärissä menee töihin ja iltahämärissä palaa kotio. Ankea, likainen ja nuutunut - kunnes luonto toukokuussa riehaantuu ja panee ranttaliksi. Tiesitkö muuten, että tylsyytä ja tavanomaisuutta tarvitaan, jotta juhla tuntuisi juhlalta!

      Poista
  7. Ihanaa korallinpunaa, vaikka se ei minun - punapäisen punaposken - värimaailmaan oikein sovikaan! Varmasti Sarana on tosi ihana patsastella!!

    Ai sinäkin vietit viiskymppiset Azoreilla, niin minäkin - mitäs siellä teit - minä uin avomerella delfiinien kanssa ja se oli mukavaa, no oli märkäpuvut päällä, ne riisuttiin satamassa. Tanskalaiset luulivat että meillä alkaa striptiisiesitys, ei alkanut, uikkari oli alla , hah!

    Että rakastan tuollaisia asusteita, voi kun saisi vieläkin pukeutua tuollaisiin helmoihin, hattuun ja keeppiin - olet onnen tyttö! Tai toisaalta saa jos on rohkeutta! Ruottissa viime viikonloppuna tyttären kanssa katteltiin kuinka siellä ollaan rohkeita, kolttua - sukkahousua - kenkää ja tossua - hattua ja palttoota on jos vaikka millaista ja sulassa sovussa! Pitäisikö muuttaa Ruottiin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ennen kuin muutat tykkänään Ruotsiin, niin tule käymään täällä meillä. Ajan sinut naapuriin Haaparantaan ja todistan, että kyllä ne ruotsalaisetkin osaavat olla harmaita, kalpeita ja tuulipuku päällä ;)

      Joko muuten se häähattu on valittu???

      Poista
  8. Ihana postatus kaikkine korallinsävyineen =) Ihana villatakki,mutta tuo jälkiruoka maistuis mullekin mitä siinä on höystöjä ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Höystöt: puolukka, raejuusto, hunaja, ripaus kanelia.

      Poista