26.10.2016

Kirmailua ja kurkistelua

 

Luulin, että päivät lyhenevät ja että mörkkiä hämärähyssyä pidetään hamaan jouluun asti. Ei maailma kuitenkaan ihan värittömäksi eikä valottomaksi ole heittäytynyt. Ei sinnepäinkään.


Tänä aamuna maailma oli muuttunut valkoiseksi. Lunta on sadellut lisää koko päivän. Voi tätä valkeutta!


Pari päivää sitten ei ollut vielä lumesta tietoakaan. Vesikin oli kadonnut kotirannasta. Mennessään se oli urittanut rantatöyrään mitä hienoimmilla hiekkarannuilla.


Aivan törmään oli vesi paennut. Seisoin törmän reunalla ja mielikuvittelin Vellamon ja Ahdin ja Näkin kurkistelevan minua kuuden metrin syvyydestä. Enkä ollut syvyyksiä kummastelemassa yksin:


Minkkipesue oli kirmaillut edessuntakaisin hienolla hiekalla. Mieleni teki minunkin kirmailla... ja taisin ihan pikkuisen tehdäkin niin ;) Minä niin rakastan syksyä!

Vanha rouva

19.10.2016

Linnunmaitoa ihanassa seurassa

Mikäpä sen mukavampaa kuin viettää vapaapäivää ihanassa seurassa ihanan venäläisen herkkukakun äärellä. 


"Птичье молоко" tarkoittaa suomeksi linnunmaitoa. Sitä olen nauttinut sen tuhat kertaa itään suuntautuneilla retkilläni. Enkä ole sitä ikinä kyllikseni saanut, joten sen tuhat kertaa taidan sitä vielä nauttia. Nyt tein linnunmaitoa ensimmäisen kerran elämässäni kahdelle ihanalle työtoverilleni. Tässä sinullekin ohje.

Pohja: 
  • 3 munaa
  • 1,5 dl sokeria
  • 0,75 dl vehnäjauhoja
  • 0,75 dl perunajauhoja
  • 1,5 tl leivinjauhetta
  • 3 rkl kaakaota
Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet ja siivilöi ne taikinaan. Kaada taikina kunnostettuun tasapohjaiseen kakkuvuokaan (24 cm) ja paista 180 asteessa 15-20 min. Jäähdytä.

Täyte:
  • 12 liivetelehteä
  • 12 keltuaista
  • 3,5 dl sokeria
  • 4 dl maitoa
  • 200 g voita
  • puolen sitruunan mehu
Liota liivatelehtiä kylmässä vedessä 10 min. Vaahdota keltuaiset ja sokeri. Kaada vaahto kattilaan ja lisää maito. Sekoita ja kuumenna miedolla lämmöllä, kunnes seos sakenee. Lisää paloiteltu voi ja sekoita, kunnes voi sulaa. Mausta sitruunamehulla. Ota liedeltä. Sulata kuiviksi puristamasi liivatelehdet täytteeseen ja anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi. Kaada jäähtynyt täyte pohjan päälle vuokaan. Pane kakku jääkaappiin ässehtymään ainakin 4 tunniksi. 

Kuorrute:
  • 200 suklaata
  • 4 rkl voita
  • 4 rkl kuohukermaa
Paloittele suklaa kattilaan ja lisää voi ja kerma. Kuumenna miedolla lämmöllä sekoitellen, kunnes kuorrute on tasaista. Jäähdytä. Levitä kuorrute tasaisesti kakun päälle ja reunoille. Anna kakun hyytyä vielä ainakin puoli tuntia viileässä. Koristele.


Kannattaa kokeilla. Kakku on pinnalta tumman suklainen ja sisältä ihanan vaalea ja linnunmaitoa täynnänsä. Nam.

Vanha rouva

PS. 
Illan päälle linnunmaito loppui tyystin, sillä sen kimppuun hyökkäsi tämä:




11.10.2016

Kilpikonna liemessä - ei kun kakussa


 

Kevättalvella sain yllätyspaketin. Se piti sisällään vanhoja kakkumuotteja, pitsiä ja kauniisti sierettyneen puukolmion. Mukana oli kortti, missä odotettiin innokkaana, mitä saan aikaiseksi. Mitään en ole saanut aikaiseksi. Paitsi nyt. 

Otin kakkumuotit jemmasta, mutta jätin muut ihanuudet vielä odottamaan. Liimasin yhteen muottiin anopin turkoosinvärisen keraamisen kilpikonnan, joka on muuten rintaneula. Siitä se sitten lähti:



Tukin risurenkulaan haalistuneiksi kuivuneita ruusunkukkia, kultalankaa ja juuttinarua. Lisäsin kakkumuotteja.
Tämmöinen siitä sitten tuli:


Nyt on Koso-tädin muotit yhdessä kilpikonnan kanssa paraantipaikalla eteisen seinällä 
toivottamassa vieraita tervetulleeksi.

Että tervetuloa!

Vanha rouva






7.10.2016

Taivaanrannanmaalari


Haravoin pihaa ajatuksissani. Katsahdin merelle. 
Taivaanrannanmaalari oli aloittanut jokailtaisen työnsä. Lähdin ihailemaan lähempää.


Usva kintereilläni rämmin kaislikon läpi rantaveteen. 
Etsin kalastajaa. Ja sitten näin hänet.


Siellä hän seisoi ja tyhjensi venettään kaloista.
Odottelin ja katselin oikealle.


Sitten katselin vasemmalle kohti kuuta.


Sillä aikaa kun kalamies ähräsi venettään ankkuriin, 
taivaanrannanmaalari kerkesi sekoittaa maalauspaletilleen hurmioituneen väritulituksen. 


Kahlasimme kotia kohti ja takanamme taivas oli tulessa.
Rannalla meitä tervehti kylmänpuhuva usva, sinisenkalvakka ja harmaanpehmeä.


Kävelimme hissukseen kotipihaan.
Panimme savupöntön tulille.

Hyvää viikonloppua! 
Muista katsoa välillä taivaanrannanmaalarin taideteoksia. Et pety.

Vanha rouva