1.3.2015

Pakkasenpurema ranttaröökynä

Kylminä pakkaspäivinä merenranta on sinisenpuhuva ja kalpeanroosa. Se on täynnä kimaltavia kiteitä ja valkeita pakkaskukkia. Halusin jäljitellä tuota kylmää kauneutta virkkuukoukullani. Niin tein kolmemetrisen pitsihuivin ja -myssyn. Myssyyn pääsi myös iso lumikukkanen kera pronssirossin.

Entäs sitten pakkasenpureman emännän rillit? Ne ne vasta jääkukkaselliset ovatkin!


Illansuussa merenselkä on violetinsininen. Kunnioituksesta auringonlaskua kohtaan pilvetkin laskeutuvat matalalle ja levittäytyvät laajalle. Jotta sopisin iltasella maailmani kanssa sävy sävyyn, kudoin paksusta, kultahippujen koristamasta langasta huivin ja pipon. Nyt kelpaa heittää violettien ruusujen kruunaama palttoo päälleen ja lähteä merenrantaan ilmoja pitelemään.


Vanha rouva

PS. Tiijätkös sinä, mikä on ranttaröökynä?

6 kommenttia:

  1. Kaunis auringonlasku ja upeat sävyt, näytttää aikas kylmältä. Kyllä oletkin hienot myssyt ja huivit tehnyt, passaa palelematta tuulta päin tassutella ranttaröökynän! taidanpa tietää mitä sana tarkoittaa mutta kuinkas sen sanoisi suomeksi...

    VastaaPoista
  2. Röökynä ryykaa hantuukia sen tiedän. Voisko rantta olla ranttali eli äänekäs neiti. Villi arvaus eräältä turkulais-savolaiselta :D

    VastaaPoista
  3. Oot sie vaan uusissa asusteissa tosi komia röökkynä, siellä rannikolla. Eikös se vapaasti suomenettuna oon "rantaneiti" muuta en tiiä.
    Mukavaa maaliskuuta

    VastaaPoista
  4. Kyllä on komea rantaröökkynä. Rantaröökkynä on tietenkin sellainen rantaneito ja oikein hieno neiti. Meilläpäin jos joku hienosteli niin sanottiin fröökkynäksi.

    VastaaPoista
  5. Upeat kuvakollaasit.. röökynästä tuli mieleen joku hieno neitokainen, mutta sitten oli ihan pakko googlata ja selvishän se ❤

    VastaaPoista
  6. Ranttaröökynä taitaa olla rannoolla asuva fröökynä :)
    Lämmintä nättiä oot saanut aikaan inspiraatiokuvistasi, jatkukoon siis pipo/huivikausi vielä :)

    VastaaPoista