19.11.2012

Pelkkää aurinkoa!

Kammarissamme on vanha kunnon pönttöuuni. Sitä ei tosin enää lämmitetä puilla, sillä sen sisuksiin on asennettu lämpövastukset 1970-luvulla. Emme remontin yhteydessä kuitenkaan halunneet luopua moisesta kaunottaresta, sillä sen lämmintä kylkeä vasten on niin mukava kihnuttaa talven kylmettämää selkäänsä. Ainoat asiat, jotka pönttöuunissa ottavat päähän, ovat kammottavan ruma sähkökaapeli sekä sähkötermostaatin mötikkä. Ne törröttävät uunin kyljessä eikä niitä saa millään ilveellä piiloon. Viime syksynä ostin toiveikkaana ison jukkapalmun, joka seisoi tomerana uunin kupeessa ja peitti em. rumistukset tykkänään. Mutta eihän jukka tykännyt kuumasta uuninkyljestä (saati viereisen huoneen takantakapuolesta) yhtään, vaan otti nokkiinsa ja kuivui keltaiseksi karahkaksi helmikuuhun mennessä.

Uuninpellit ovat jäljellä. Kaksi kunnon tankoa, joihin olen ripustellut milloin ruusuja kuivumaan, milloin kangassydämiä heilumaan. Nyt päätin lähestyvän joulun kunniaksi ripustaa tankoihin jouluista tuoksua ja aurinkoista väriä. Kuivasin sienikuivurissani appelsiiniviipaleita aimo keon. Solmin appelsiiniviipaleet kahdeksi pitkäksi nauhaksi ohuella metallilangalla. Viipaleiden väliin sidoin punaiset pikkurusetit. 

Kyllä ne uuninrumistukset vieläkin näkyvät, mutta appelsiinit vievät huomion aika mukavasti aurinkoisille seuduille, appelsiinilehtojen tuoksuihin ja hedelmäisiin makuihin.
 
 
 
Vanha rouva
 
PS. Olin pönttöurakkani jälkeen niin tyytyväinen, että otin ja leivoin sitruunakakun (appelsiinit kuluivat naamiointihommissa viimeiseen hedelmään). Sitruunaisen kuivakakun meikkasin tomusokerilla ja Ruotsinmaalta hamstratuilla pikkuruisilla marenkipisaroilla. Kynttilöihin tuli, kuppiin gruusialaista teetä ja tassille iso viipale kakkua. Pelkkää aurinkoa!
 
 

3 kommenttia:

  1. Herkullisen värikkäät appelsiini siivut olet laittanut kiikkumaan uunin kupeseen ja ah ihanuutta että on kutsuvan näköinen pöytä:)

    VastaaPoista
  2. Sulla aina pukkaa ihania ideoita! Kuka muu olisi keksinyt kuivata appelsiiniviipaleita ja ripustaa tollai kauniiksi kokonaisuudeksi. Niin komea kakkukin,mutta se on kohta syötynä,sillä mä myös otin sion palan:)

    VastaaPoista
  3. Voi vitsi miten näppärä idea! Alimmainen kuva piristää marraskuun harmautta lämpimällä loisteellaan. Minua piristää myös Sofialle leipomasi kissakakun kuva seinällä :D

    VastaaPoista